Lue keskustelun säännöt.
Älä. Ikinä. Tee. Toista. Lasta.
05.02.2021 |
Voi elämän kevät tätä arkea (ja paskaa on myös juhlat). 5 vuotta elimme yhden lapsen vanhempina ja sen verran siihen hyvään ehti tottua että tämä toisen lapsen tuoma työtaakka+lasten välinen keskustelu=huuto ja tappelu saa minut hulluksi!! Tuntuu että rahaakin menee aivan järjettömästi enemmän. Nyt lapset siis 9v ja 4v. Poika ja tyttö. Rakastan tietenkin molempia enkä kumpaakan haluaisi pois elämästäni mutta kyllä täytyy sanoa että yhden lapsen vanhempana elämä on kuin unta verrattuna tähän kuraan.
Kommentit (41)
Ei kaikissa kahden lapsen perheissä elämä ole tuollaista kaaosta. Minun lempiasiani maailmassa on katsella sitä, kun lapseni puuhailevat ja juttelevat yhdessä. En vaihtaisi sitä mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tein jo ja tein kolmannenkin. Elämä on edelleen ihan kivaa. Lapset on jo teinejä.
Onneksi en tehnyt ensimmäistäkään. Ja se on myös sen syntymättömän lapsen onneksi, todellakin.
I feel you! Meilläkin tyttö ja poika, mutta 2v ikäeroa. En edes tiedä millaista olisi rauhallinen ja mukava pikkulapsiarki. Nämä kaksi repivät toisiltaan hiukset ja hyppivät toistensa päällä. Rikkovat toistensa lelut tahallaan ja raapivat, lyövät ja potkivat. Aina joku huutaa ja itkee. Kahden kesken ollessa ovat oikein kivoja, mutta kun ovat toistensa kanssa samassa tilassa niin kenelläkään ei ole enää kivaa.
En tiedä helpottaako tämä joskus...nyt ovat 8v ja 6v.
Meillä taas toisen lapsen tulo oli ihan paras juttu koko perheelle! Ovat niin ihania yhdessä ja esikoiselle tehnyt todella hyvää opetella jakamaan vanhempien huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seitsemäs tuloillaan ja ei mitään ongelmaa
No mitä mun sitte pitäs tehdä, kun haluan kolme lasta? Miten mä voin tehdä sen kolmannen, jos en eka tee sitä toista? Mä en nyt ymmärrä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyl se siitä sitten kun kuopus täyttää 10 v.
Kyllähän tuon tajuaa kuka tahansa, joka vähän miettii ennen lisääntymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä on liian iso ikäero. Siitä se johtuu.
Vierailija kirjoitti:
No mitä mun sitte pitäs tehdä, kun haluan kolme lasta? Miten mä voin tehdä sen kolmannen, jos en eka tee sitä toista? Mä en nyt ymmärrä?
No jätät sen toisen välistä, toope. Niinku ap sanoo. Teet sitte vaan sen kolmannen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolme lasta parasta, sen kolmannen kanssa menee jo löysin rantein :D
Tsemppiä ap, kyl se siit <3
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikissa kahden lapsen perheissä elämä ole tuollaista kaaosta. Minun lempiasiani maailmassa on katsella sitä, kun lapseni puuhailevat ja juttelevat yhdessä. En vaihtaisi sitä mihinkään.
Ovatko lapset samaa sukupuolta? Mikä ikäero? Olen miettinyt johtuuko tämä kaaos siitä että ovat eri sukupuolta ja vihaavat toistensa lempi asioita. Esim tv katselu yhdessä ei onnistu. Toinen haluaa prinsessaa ja toinen autoja. Yhteisleikeissä sama homma. Majoja joskus tekevät mutta riita siitäkin tulee. Yritän olla tasapuolinen ja reilu ja ymmärtäväinen mutta mikään ei auta tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tytöillä 2,5 vuotta ikäeroa ja ovat parhaimmat ystävät. Aina on leikkiseuraa kotona. Paljon helpompaa kuin yhden lapsen viihdyttäminen. Toki joskus riitelevät mut se on elämää. Ja heillä on aina toisensa kun me vanhenemme.
On tehty jo. Peräkkäin. Enkä kadu. Tottakai tappeluakin on, mutta pääasiassa leikkivät hyvin keskenään. Koululaisia jo. Ja niin tärkeitä toisilleen.
Väärin, ongelma ei ole kahdessa lapsessa vaan tuossa ikäerossa. Meillä tuolla ikäerolla lapset ja sitten hyvin lyhyellä ikäerolla. Nuo lyhyellä ikäerolla on kavereita, leikkii ja viihtyy yhdessä. Isolla ikäerolla vanhempi lapsi aina koki pienemmän riippana, huomionviejänä ja tylsänäkin. Mutta sitten taas se reilun kymmenen vuoden ikäero on jo helpompi, isompi pitää pienempää kivana vauvana, eikä koe enää mitään varsinaista kilpailuasetelmaa. Been there.
Toki nää riippuu lasten persoonallisuuksista, mutta noin yleistäen.
Ihan parasta oli toinen lapsi. Raskausaikana pelotti, mutta toisen lapsen syntymä oli upea juttu meidän perheellemme. Ensimmäisen kohdalla olin hyvin epävarma, mutta toisen kanssa kaikki oli jo tuttua. Sisaruksista on aina ollut seuraa toisilleen ja ovat tosi läheisiä. Pikkulapsiaikana pieni ikäero oli varmaan väsyttäväkin, mutta en sitä enää edes muista kun lapset ovat nyt teini-iässä. Oon valtavan onnellinen molemmista lapsistani ja siitä että heillä on myös toisensa.
Teillä on isompi ikäero, mutta ehkä teillä kohta helpottaa kun nuoremmallekin tulee vielä pikkuisen ikää lisää.
Olet. Sanna. Ihan. Oikeassa.
Sinun. Ei. Ole. Syytä. Lisääntyä. Yhtään. Enempää.
4 ja ei ongelmaa. Kahden kanssa oli helppoa.
En tehnyt. Ymmärsin jo laitoksella että tämä ei ole mun juttu. Manuaali puuttui.