Miehekäs mies ei itke. Samaa mieltä?

Niin ilon kuin surunkin.

Ei itkeny edes lastensa synnyttyä, herkistyi toki. Kyyneliä olen nähnyt sen silmissä ainoastaan silloin, kun tuli syöpään kuolleen valmentajansa hautajaisista.

Miehen tunteiden näyttämien vaatii munaa ja se on TOSI miehekästä!

Ei nyt itkupilli tartte olla, niin kun ei naisenkaan.

Tosin olen nähnyt hänen itkevän vain kerran ystävänsä hautajaisissa. Herkistynyt tietty mointakin kertaa.

kyllä miehekkäänkin miehen täytyy tunteensa näyttää

itkun puute kertoo tunnelukoista, siinä ei ole mitään kunniallista

Miehen tunteiden näyttämien vaatii munaa ja se on TOSI miehekästä!

Tosimies puhuu, pussaa, halaa, näyttää tunteensa ja kantaa vastuunsa. Amen.

Enkä sellaista ole itselleni huolinutkaan. Oikeastaan omassa miehessäni arvostan juuri sitä, että se on vahva. Siis oikeasti vahva, eikä mikään "feminiinisen puolensa kanssa sovussa oleva" pehmomies, joka kyyneltensä laannuttua sitten jotenkin muuttuu vahvaksi. En kyllä itsekään itke herkästi. Ainoa kerta kun olen nähnyt mieheni silmissä kyyneleitä oli kerran kun hän oli todella fyysisesti tuskissaan (jalka-amputoinnin takia). Siitäkin se vaan nousi ja katsoi elämässä eteenpäin yhtään itkua itkemättä ja on pärjännyt uskomattoman hienosti.

En minä itke itsekään! Olisin kyllä ihan pulassa jos pitäisi aikuista miehen poraamista katsella - menettekö te sitten silittämään pienen paremmaksi vai miten siihen pitää reagoida?

Tosimiehen ei tarvi olla kovismies, joka sitten hukuttaa ne herkät tunteenssa uhoamiseen ja kiukutteluun. Eihän sellainen voi naisenkaan tunteita ymmärtää?

Tosin ahdistun mieheni itkusta, koska en itse itke oikeastaan koskaan. Jo omat liikutuksen kyyneleet saa minut ahdistumaan suunnattomasti. Pelottavana kyllä pidän sitä, että 3-vuotiaamme on tokaissut, etteivät aikuiset saa itkeä.

On sanottava, että oma mieheni, joka ei siis itke, ei ole kovin herkkä millään tavalla, mikä on aivan ihanaa. Ei se loukkaannu vaikka sille sanoisi ihan suoraan ikäviäkin asioita, sanoo vaan jaa ja yleensä kyllä korjaa virheensä. Mutta ei hän silti mikään tunteeton ihminen ole! Enkä ole minäkään, vaikka en muistakaan milloin olisin viimeksi itkenyt. Tai muistanpa sittenkin, mutta siitä on aikaa jo kuukausia ja tärkein syy itkuun oli väsymys, eikä mikään suuri tunne.

oli sitten kyseessä miehen tai naisen itku. Ihmisillä on erilaisia tapoja osittaa tunteensa, myös surua voi kokea ja ilmaista ilman itkua. Itse olen kova vollottamaan hormonihuuruissa, viimeksi tuli vollotettua varmaan tunnin verran juuri ennen kuukautisten alkua ja syy oli... ai niin, Ei Mikään, kunhan itketti. En todellakaan pidä aikuisen itkua minään välttämättömänä herkkyyden ja tunteikkudeen osoituksena. Onneksi oma mies ei ole mikään kauhea itkupilli, itsessäkin on välillä kestämistä.

siis omana kumppanina. Jos siis itkisi koko ajan kun liikuttuisi kaikesta, aaargh!

mutta ei naiset eikä miehet sais itkee joka asiasta. Se on rasittavaa.

Itku aiheuttaa aivoissa surua. Joka johtaa masentumisen tunteisiin. Nauru taas johtaa aivoissa onnellisuuden tunteeseen. Eli itkemällä ihminen tulee surulliseksi, nauramalla iloiseksi. En tajua mitä hyvää itkemisessä olisi, varsinkaan jos ei oikeasti edes itketä...

On ok vuodattaa pari kyyneltä kun lapsi syntyy tai jossain kuolemantapauksessa itkeä. Mutta sellainen naismainen itkeminen olisi ällöttävää. Esim leffoissa itken, menkkoja ennen itken herkästi... sellainen olisi miehessä vähän turhan neitimäistä.

On ok vuodattaa pari kyyneltä kun lapsi syntyy tai jossain kuolemantapauksessa itkeä. Mutta sellainen naismainen itkeminen olisi ällöttävää. Esim leffoissa itken, menkkoja ennen itken herkästi... sellainen olisi miehessä vähän turhan neitimäistä.

Kun lapset syntyi niin onhan tuo joka kerta ollut mielettömän onnellisen näköinen. Ei kuitenkaan ole tippa linssiin tullut.

Íkävistä ja surullisista asioista itkee herkästi.

Eli olen sitä mieltä, että miehekäs mies ei onnesta itke.