Kuka muu vajoaa koomaan, kun Stanfordin vankilakoe mainitaan?

Haluaisitko keskustella Stanfordin vankilakokeen aiheuttamasta eksistentiaalisesta kriisistä?

Vierailija kirjoitti:

Haluaisitko keskustella Stanfordin vankilakokeen aiheuttamasta eksistentiaalisesta kriisistä?

Anna mennä. Vastaan, jos en nyykähdä kuoliaaksi.

Ap

Stanfordin vankilakoe.

Hahhah. Olet koomassa. Tohtorit saa tehdä työtä tosissaan herättääkseen sinut. Aion viedä huoneeseesi äänetoistolaitteen josta kuuluu sanat "Stanfordin vankilakoe" 10 minuutin välein.

Vierailija kirjoitti:

Stanfordin vankilakoe.

Hahhah. Olet koomassa. Tohtorit saa tehdä työtä tosissaan herättääkseen sinut. Aion viedä huoneeseesi äänetoistolaitteen josta kuuluu sanat "Stanfordin vankilakoe" 10 minuutin välein.

piip... piip... piip... piip... piip... piip...

Ap

Koetko, että Stanfordin vankilakokeesta tehdystä johtopäätökset eivät pidä paikkaansa? Sanoisin, että lähihistorian esimerkit Saksan ja Neuvostoliiton vankileireiltä kertovat päinvastaista tarinaa. 

Käyttäjä370599 kirjoitti:

Koetko, että Stanfordin vankilakokeesta tehdystä johtopäätökset eivät pidä paikkaansa? Sanoisin, että lähihistorian esimerkit Saksan ja Neuvostoliiton vankileireiltä kertovat päinvastaista tarinaa. 

En tiedä, voiko sen kokeen perusteella vetää mitään johtopäätöksiä, jos kerran on totta, että vartijoita oli ohjeistettu käyttäytymään julmasti ja kokeen johtaja hääri itse osana koetta. Minusta ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä na t si-S aksan tai neuvosto-gulagien ja tämän kokeen välillä, koska kokeessa oli kaiketi tarkoituksena osoittaa, että kun kelle tahansa antaa vallan toisten ihmisten yli, julmuudet alkavat. Kesk itysl eireillä ja gulagissa oli se oletusarvo, että vangitut ovat a l i-ih mi siä, kan sanvi hollisia tai muulla tavoin saastaa. Stanfordin vankilakokeesta taas väitetään, että mitään oletusarvoja kokeen vartijoiden käyttäytymiselle ei ollut.

Ap

Stanfordin vankilakoe ei ehkä täytä hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteerejä nykymittapuulla eikä etiikan normeja erityisesti mutta elävä elämä tuntee lukemattomia esimerkkejä, missä ihan tavalliset ja terveet ihmiset tekevät sadistisia hirmutekoja vaikka eivät alkuun olisi voineet kuvitella pystyvänsä sellaisiin. Itseasiassa suurin osa meistä kykenee tiettyjen olosuhteiden alla vaikka kuinka epähumaaniin käytökseen, vaikka normaalioloissa on helppo sanoa, että enhän minä mitään tekisi.

Esim kun professori Stanley Milgam 60-luvulla luennoi jenkkiyliopistoissa tekemistään sähköshokki-tottelevaisuuskokeistaan, opiskelijat julistivat että EN MINÄ AINAKAAN EDES PAINEEN ALLA ANTAISI KENELLÄKÄÄN VIATTOMALLE SÄHKÖISKUJA!!! No sitten tuli Vietnamin sota ja monet näistä samoista henkilöistä päätyi sitten sotaan tositoimiin ja siellä siviileille tehtiin paljon muutakin kuin annettiin sähköiskuja.

Vierailija kirjoitti:

Stanfordin vankilakoe ei ehkä täytä hyvän tieteellisen tutkimuksen kriteerejä nykymittapuulla eikä etiikan normeja erityisesti mutta elävä elämä tuntee lukemattomia esimerkkejä, missä ihan tavalliset ja terveet ihmiset tekevät sadistisia hirmutekoja vaikka eivät alkuun olisi voineet kuvitella pystyvänsä sellaisiin. Itseasiassa suurin osa meistä kykenee tiettyjen olosuhteiden alla vaikka kuinka epähumaaniin käytökseen, vaikka normaalioloissa on helppo sanoa, että enhän minä mitään tekisi.

Esim kun professori Stanley Milgam 60-luvulla luennoi jenkkiyliopistoissa tekemistään sähköshokki-tottelevaisuuskokeistaan, opiskelijat julistivat että EN MINÄ AINAKAAN EDES PAINEEN ALLA ANTAISI KENELLÄKÄÄN VIATTOMALLE SÄHKÖISKUJA!!! No sitten tuli Vietnamin sota ja monet näistä samoista henkilöistä päätyi sitten sotaan tositoimiin ja siellä siviileille tehtiin paljon muutakin kuin annettiin sähköiskuja.

TÄmä sähköšokkikoe onkin huomattavasti parempi esimerkki psykologisesta kokeesta, josta kannattaa puhua silloin, kun otetaan esimerkkejä siitä, mihin ihmiset pystyvät.

Ap

Stanfordin vankilakokeen tekijöillä on todistettu olleen poliittisia päämääriä, jotka liittyivät vankilaitoksen uudelleenmuotoiluun. Ne ovat varmasti vaikuttaneet kokeeseen. Kyse ei ole kuitenkaan yksittäisestä kokeesta, vaan samansuuntaisia tuloksia ihmissielusta on saatu ainakin Milgramin tottelevaisuuskokeessa ja sen toistoissa.

Suosittelen muuten ap:lle prof. Klaus Helkaman ja kumppaneiden kirjoittamaa johdatus sosiaalipsykologiaan-teosta. Hiljattain tuli muistaakseni uusi painos, vaikka alkuperäinen tehty yli 20 v sitten. Mutta siinä hyvin ja helppolukuisesti kuvaillaan sosiaalipsykologian klassikkokokeita, kuitenkaan oikomatta mutkia. On mm. monissa tutkimuksissa huomattu, että jo sattumanvaraisesti valittuihin ryhmiin tuntemattomien kanssa joutuminen saa meidät suosimaan tuota satunnaista ja merkityksetöntä sisäryhmää ulkoryhmän kustannuksella.

Terveisin psykologi

Vierailija kirjoitti:

Stanfordin vankilakokeen tekijöillä on todistettu olleen poliittisia päämääriä, jotka liittyivät vankilaitoksen uudelleenmuotoiluun. Ne ovat varmasti vaikuttaneet kokeeseen. Kyse ei ole kuitenkaan yksittäisestä kokeesta, vaan samansuuntaisia tuloksia ihmissielusta on saatu ainakin Milgramin tottelevaisuuskokeessa ja sen toistoissa.

Mä en ottanutkaan asiaa esille siksi, etten uskoisi ihmisten pystyvän kaikenlaiseen, vaan siksi, että mua ärsyttää se, että tämä otetaan joka puolella esille kiehtovana kuriositeettina. Mutta sitä en tiedä, voiko tätä Stanfordin vankilakoetta ja sähköšokkikoetta verrata toisiinsa, koska Stanfordissa koetta oli peukaloitu. Noissa kahdessahan asetelma on hyvin erilainen.

Kuinka moni on muuten nähnyt tästä vankilakokeesta tehdyn leffan? En vielä googlettanut, mutta sanoisin, että semmoinen on tehty joskus ysärillä. Tai voihan olla, että niitä on tehty useampikin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen muuten ap:lle prof. Klaus Helkaman ja kumppaneiden kirjoittamaa johdatus sosiaalipsykologiaan-teosta. Hiljattain tuli muistaakseni uusi painos, vaikka alkuperäinen tehty yli 20 v sitten. Mutta siinä hyvin ja helppolukuisesti kuvaillaan sosiaalipsykologian klassikkokokeita, kuitenkaan oikomatta mutkia. On mm. monissa tutkimuksissa huomattu, että jo sattumanvaraisesti valittuihin ryhmiin tuntemattomien kanssa joutuminen saa meidät suosimaan tuota satunnaista ja merkityksetöntä sisäryhmää ulkoryhmän kustannuksella.

Terveisin psykologi

Kiitos kirjavinkistä! Olen kyllä lukenut näistä sisä- ja ulkoryhmätutkimuksista, mutta siis vain sillä tavalla, että niihin on viitattu jossain toisessa kirjassa. Se on mielenkiintoista kyllä, ja myös asia, joka mua on kiehtonut ja huvittanutkin teinistä asti, koska jokainenhan tunnistaa itsessään nämä tuntemukset, kun tulee niistä tietoiseksi, ainakin tietyssä mielessä neurotyypilliset (en osaa sanoa, koskeeko vaikkapa autismin kirjolla olevia).

Ap

Stanfordin vankilakokeen mainitseminen saa koomaan, mutta silti pitää keskustella siitä. Leikit terveydelläsi.

Vierailija kirjoitti:

Stanfordin vankilakokeen mainitseminen saa koomaan, mutta silti pitää keskustella siitä. Leikit terveydelläsi.

Mun elämäntyyli on vaarallinen.

Ap