Onko ihmisen oltava sosiaalinen tiimipelaaja ja taitava verkostoituja menestyäkseen?
Itse olen fiksu tyyppi, joka viihtyy ja keskittyy parhaiten yksin. Menestyn opiskeluissa ja töissä kun toimin itsenäisesti, ryhmässä keskittyminen hajoaa ja vetäydyn syrjään. Esimerkkejä menestyneistä ”yksinäisistä susista”?
Kommentit (2)
Jos olet oikeasti poikkeuksellisen lahjakas erityisyksilö (joita löytyy ehkä 1/1000), niin voit menestyä ilman verkostoitumista/politikointia. Siis oikeasti menestyä taloudellisesti, ei mitään tavanomaista keskiasteen pomon max. 10ke/kk liksaa.
Jos olet erittäin hyvä (muttet täydellinen 😀), niin tuo ihmissuhdepelaaminen alkaa olla edellytys.
Vastaavasti erittäin keskinkertaiset tyypit menestyvät monesti erinomaisesti jos on suhteita tai hyvä politikoimaan. Esimerkiksi järjestäin kaikki "isojen herrojen" jälkeläiset pääsevät koville tienisteille.
Eiköhän se riipu ihan siitä, että mitä tekee. Introvertistä tuskin tulee loistavaa myyntimiestä. Mutta eihän sitä kaikisa hommissa tarvitse ”verkostoitus”. Tiimipelaajalakin tarkoitetaan niin montaa asiaa. Jos se tarkoittaa sitä, että pystyy yhteistyöhön muiden kanssa töissä, niin sitä varmaan tarvitaan menestymiseen. Mutta jos se tarkoittaa sitä, että pitää kaiki tehdä yhdessä muiden kanssa, niin eihän sitä vaadita.
Mitä on menestyminen? Sitäkin kannattaa miettiä.