Mies ei sanoita yhteistä tulevaisuutta
Kaksi vuotta seurustelua takana. Näemme tällä hetkellä suunnilleen 4-5 vrk x 2 / kk. Ikää 45 +. Molemmilla yläkouluikäiset lapset. Etäsuhde. Yhteisestä tulevaisuudesta ei ole mitään puhetta, ei haaveita tai unelmia. Kun yritän niitä kysellä mies vastaa, että jatketaan kuten tähänkin asti. Kertoo ettei ole haaveilija tyyppi. Itse haluan elää loppuelämäni parisuhteessa. Eroista on jo reilu pari vuotta aikaa.
Miten tällaisesta tilanteesta pääsisi eteenpäin? Yksin vai kaksin? Ajatuksia ja kokemuksia kaipaan.
Kommentit (41)
"Oonko mää muka joku Vexi Salmi häh?"
Pääset eteenpäin, kun annat miehelle jonkin takarajan (esim juhannukseen 2021 mennessä), jolloin hänen on päätettävä, haluaako jatkaa teidän suhteeltanne enemmän kuin nyt. Jos ei halua tai ei juhannukseen mennessä ole päättänyt, eroatte ja etsit jonkun muun, jonka kanssa sulla suunnitelmat osuvat yksiin.
Ehkä säveltäminen on enemmän hänen alaansa.
Siis minkälaisen lupauksen haluat? Avioliiton ja yhteisen asunnon?
Etäsuhde + teini-ikäiset lapset tarkoittaa, ettette voi muuttaa yhteen ennen kuin lapset ovat lähteneet omilleen. Tai ainakin toivon että lasten etu menee etusijalle, tuon ikäisiä on täysin turha repiä irti kotikaupungistaan aikuisten perheleikkien takia.
Eli yhteinen talous häämöttää 2-6 vuoden päässä. Miksi miehen pitäisi nyt jo lupailla loppuelämän suhdetta? Mitä jos noiden vuosien aikana jompikumpi kumpi haluaakin erota? Mieluummin nyt aikuisten välinen suhde, eletään hetkessä ja tulevaisuutta mietitään sitten kun sen aika on.
Vierailija kirjoitti:
Siis minkälaisen lupauksen haluat? Avioliiton ja yhteisen asunnon?
Etäsuhde + teini-ikäiset lapset tarkoittaa, ettette voi muuttaa yhteen ennen kuin lapset ovat lähteneet omilleen. Tai ainakin toivon että lasten etu menee etusijalle, tuon ikäisiä on täysin turha repiä irti kotikaupungistaan aikuisten perheleikkien takia.
Eli yhteinen talous häämöttää 2-6 vuoden päässä. Miksi miehen pitäisi nyt jo lupailla loppuelämän suhdetta? Mitä jos noiden vuosien aikana jompikumpi kumpi haluaakin erota? Mieluummin nyt aikuisten välinen suhde, eletään hetkessä ja tulevaisuutta mietitään sitten kun sen aika on.
Ei kai miehen tarvitse lupailla yhtään mitään, mutta ymmärrän aloittajan tarpeen tietää, onko mies missään vaiheessa edes ajatellut, että he joskus asuisivat yhdessä tai menisivät naimisiin. Jos esim mies on sitä mieltä, että avioliittoa hän ei enää elämässään halua, mutta aloittaja kuitenkin haluaa vielä joskus, aloittaja on silloin väärän miehen kanssa. Mä en halua enää sellaista parisuhdetta, jossa asuttaisiin saman katon alla, ja mun mielestä on ihan reilua, että kertoisin sen seurustelukumppanillekin. Jos yhdessä asuminen olisi toiselle tärkeä asia, hän ei tuhlaisi aikaansa mun kanssani vaan etsisi jonkun toisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis minkälaisen lupauksen haluat? Avioliiton ja yhteisen asunnon?
Etäsuhde + teini-ikäiset lapset tarkoittaa, ettette voi muuttaa yhteen ennen kuin lapset ovat lähteneet omilleen. Tai ainakin toivon että lasten etu menee etusijalle, tuon ikäisiä on täysin turha repiä irti kotikaupungistaan aikuisten perheleikkien takia.
Eli yhteinen talous häämöttää 2-6 vuoden päässä. Miksi miehen pitäisi nyt jo lupailla loppuelämän suhdetta? Mitä jos noiden vuosien aikana jompikumpi kumpi haluaakin erota? Mieluummin nyt aikuisten välinen suhde, eletään hetkessä ja tulevaisuutta mietitään sitten kun sen aika on.
Aivan. Moni ei nykyään halua perinteistä asumiskuviota, että asutaan saman katon alla puhumattakaan että pitäs avioitua. Meille on sopinut hyvin etäsuhde eikä tulla muuttamaan yhteen koskaan. Asia kannattaa puhua halki mitä kumpikin odottaa suhteelta.
Ei kai miehen tarvitse lupailla yhtään mitään, mutta ymmärrän aloittajan tarpeen tietää, onko mies missään vaiheessa edes ajatellut, että he joskus asuisivat yhdessä tai menisivät naimisiin. Jos esim mies on sitä mieltä, että avioliittoa hän ei enää elämässään halua, mutta aloittaja kuitenkin haluaa vielä joskus, aloittaja on silloin väärän miehen kanssa. Mä en halua enää sellaista parisuhdetta, jossa asuttaisiin saman katon alla, ja mun mielestä on ihan reilua, että kertoisin sen seurustelukumppanillekin. Jos yhdessä asuminen olisi toiselle tärkeä asia, hän ei tuhlaisi aikaansa mun kanssani vaan etsisi jonkun toisen.
Noin sitä pitäisikin elää, eikä maalailla mitään pilvilinnoja.
Nänänänänänä
Nänänänänänä
Nänänäänänää
Jännääää!
No onhan mies siis kertonut, että haluaa jatkaa kuten tähänkin asti. Eikös se jo jonkinlainen kommentti ole. Minkälaisia haaveita ja unelmia ap:lla on?
Pitikö ne edellisen elämän sanoitukset paikkaansa?
Ja mikä kiire? Miksi ei vain voisi elää päivän kerrallaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan mies siis kertonut, että haluaa jatkaa kuten tähänkin asti. Eikös se jo jonkinlainen kommentti ole. Minkälaisia haaveita ja unelmia ap:lla on?
Pitäs saada donitsi nimettömään jännä mieheltä.
Ei tuo kuulosta jännämieheltä.
Voi kamala kuinka vaikeaa minun olisi olla yhdessä sellaisen ihmisen kanssa joka käyttää vakavissaan sanaa 'sanoittaa'.
Joskus niistä haaveista ja unelmista vaan kasvaa ulos ja oppii nauttimaan siitä mitä on. Mistä koet nyt jääväsi paitsi?
Siis eikö tuossa ole kaikki hyvin, nautitte vain elämästänne? Teidän ei tarvitse suunnitella lapsia?
Ei kai tuossa iässä tarvitse enää mennä uudelleen naimisiinkaan. Ainut asia on ehkä yhteenmutto, mutta antaa lasten muuttaa rauhassa ensin pois kotoa ja miettii sitten vasta.
Viisas mies. Jotenkin fiilis, että haluat kriisiyttää suhteen, vaikka siihen ei ole tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä saattaa olla muitakin muijia ja/tai nauttii vapaudesta. Ei halua sitoutua mihinkään sen enempään.
naiset ajattelevat näin, koska toimivat itse tällä tavalla. ei päde miehiin
Miehellä saattaa olla muitakin muijia ja/tai nauttii vapaudesta. Ei halua sitoutua mihinkään sen enempään.