Lue keskustelun säännöt.
Mies ei sanoita yhteistä tulevaisuutta
03.02.2021 |
Kaksi vuotta seurustelua takana. Näemme tällä hetkellä suunnilleen 4-5 vrk x 2 / kk. Ikää 45 +. Molemmilla yläkouluikäiset lapset. Etäsuhde. Yhteisestä tulevaisuudesta ei ole mitään puhetta, ei haaveita tai unelmia. Kun yritän niitä kysellä mies vastaa, että jatketaan kuten tähänkin asti. Kertoo ettei ole haaveilija tyyppi. Itse haluan elää loppuelämäni parisuhteessa. Eroista on jo reilu pari vuotta aikaa.
Miten tällaisesta tilanteesta pääsisi eteenpäin? Yksin vai kaksin? Ajatuksia ja kokemuksia kaipaan.
Kommentit (41)
Ei ainakaan ole future faker-manipulaattori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroista on pari vuotta ja suhteenne on ollut pari vuotta. Menitte siis yhteen heti erottuanne edellisistä. Työstääkö mies vielä eroaan ja haluaa nyt edetä tosi rauhallisesti? Antaisin hänelle tilaa tehdä se, en hiillostaisi.
Mies ei siis puhu yhteisestä tulevaisuudesta. Miksi sitä ei voinut kirjoittaa otsikkoon? Harhaaanjohtavaa puhua sanoittamisesta. Se on ihan eri asia.
Ja en ole kukaan aiemmin kommentoinut. Kunhan nyt vtutti muakin tämä.
Kai sinä ymmärrät, että kukaan ei pysty lupaamaan ja takamaan sinulle loppuelämän parisuhdetta?
Itse ap ikäisenä tämä on vaan se paras tilanne olla siinä parisuhteessa kun ei ole niitä paineita muuttaa yhteen, ottaa sitä yhteistä asuntolainaa, mennä naimisiin, tehdä niitä lapsia, jne. Voi vaan olla ja nauttia siitä mitä on.
Mies on kyllä vastannut, mutta sinä et ole tyytyväinen siihen vastaukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieshän antoi hyvän vastauksen. Jatkatte kuten tähänkin saakka. Tapaatte 4-5pv*2/kk. Mitä muuta miehen pitäisi sinulle luvata tai sanoittaa? Mitä sinä itse haluat tuon nykyisen käytännön lisäksi?
Ymmärrätkö että naimisiinmenot ja yhteiset asunnot eivät ole ollenkaan kaikkien tämän ikäisten haave? Ei myöskään minun. Sitoutunut silti olen parisuhteeseeni, enkä muita katsele.
Mies44
Sano nyt vaan ihan suoraan ettei sinusta siinä ole mitään järkeä, että molemmat maksaa omasta asumisestaan ja sinä et saa riittävästi apua sinun ja lasten arkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisin, että voit lopettaa odottelun ja ihmettelyn, enempää sanoituksia ei tule. Mies on jo sanoittanut oman ajatuksensa tulevaisuudesta: jatketaan kuten tähänkin asti. Hän ei halua muuta. Jos se ei sinulle riitä, voit tehdä omat johtopäätöksesi ja lähteä suhteesta, miestä et voi ruveta taivuttelemaan ja muuttamaan. Itse ymmärrän hyvin niitä, jotka eivät halua tehdä uusperhettä eron jälkeen, vaan mieluummin olla etäsuhteessa - sellaisen ratkaisun tein itsekin. Muutin yhteen kumppanini kanssa vasta kun lapset olivat jo muuttaneet pois.
Valehtelit otsikossa. Mies ei ole haaveilija ja haluaa jatkaa niin kuin tähänkin asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhuu, ap mitä sanoituksia nämä meidän sanoitukset aiheuttaa sinussa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääset eteenpäin, kun annat miehelle jonkin takarajan (esim juhannukseen 2021 mennessä), jolloin hänen on päätettävä, haluaako jatkaa teidän suhteeltanne enemmän kuin nyt. Jos ei halua tai ei juhannukseen mennessä ole päättänyt, eroatte ja etsit jonkun muun, jonka kanssa sulla suunnitelmat osuvat yksiin.
Siinä voi käydä niin, että jos alkaa aikatauluja sanelemaan, niin voi jäädä kokonaan ilman. Olisikin niin helppoa, että jos et suostu juhannukseen mennessä sanomaan, haluatko olla kanssani lopun elämääsi, niin etsin jonkun toisen. Minulle, jos noin sanottaisiin, niin antaisin hakea se toisen. Eri asia, millaisen tyypin sitten löytää.
Onko se sitten niin paha, että tuollainen suhde loppuu? Olisko parempi pitää aikaraja vain omana tietonaan ja sitten tehdä ylläripyllärit?
Sehän ei ole mikään järkevä vaihtoehto vain odotella maailman tappiin epämääräisesti tietämättä onko edes toivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro suoraan mitä itse haluat ja kysy onko samaa mieltä. Jos ei ole ja haluat muuta kuin hän niin pistät poikki.
olise hyvä kun kun photosta haihtui perässä uliseva suttura.. ihmeteltiin mitä se sinne tunkee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääset eteenpäin, kun annat miehelle jonkin takarajan (esim juhannukseen 2021 mennessä), jolloin hänen on päätettävä, haluaako jatkaa teidän suhteeltanne enemmän kuin nyt. Jos ei halua tai ei juhannukseen mennessä ole päättänyt, eroatte ja etsit jonkun muun, jonka kanssa sulla suunnitelmat osuvat yksiin.
Siinä voi käydä niin, että jos alkaa aikatauluja sanelemaan, niin voi jäädä kokonaan ilman. Olisikin niin helppoa, että jos et suostu juhannukseen mennessä sanomaan, haluatko olla kanssani lopun elämääsi, niin etsin jonkun toisen. Minulle, jos noin sanottaisiin, niin antaisin hakea se toisen. Eri asia, millaisen tyypin sitten löytää.
Onko se sitten niin paha, että tuollainen suhde loppuu? Olisko parempi pitää aikaraja vain omana tietonaan ja sitten tehdä ylläripyllärit?
Sehän ei ole mikään järkevä vaihtoehto vain odotella maailman tappiin epämääräisesti tietämättä onko edes toivoa.
Mua ihan oikeasti kiinnostaa kuulla, miksi alapeukut? Tää av:n homma on kumma, kun ilmestyy vaan ujoja peukkuja, muttei mitään selitystä tai kommenttia.
Sanoittaminen-sanan käyttö pitäisi kieltää kaikilta muilta paitsi lauluntekijöiltä. Ap:n ajatusten uskottavuus valui vessanpöntöstä alas, kun luki otsikon.
Mies on ilmeisen tyytyväinen suhteeseenne ja onnellinen kanssasi, koska haluaa sen jatkuvan. Sinäkö et ole? Mitä sinä haluat? Minkä sinä haluat muuttuvan? Oletko kertonut sen miehelle?
En pysty sanoittaa, mitä puistuksia sana sanoittaa aiheuttaa minussa.
Mutta tässä tapauksessa mies on selvästi sanoittanut mitä haluaa. Ap:n pitää nyt päättää, riittääkö se hänelle. Mitkään painostukset ei auta. Sanoitat sitten miehelle mitä olet päättänyt. Sanoitan myös sen, että mielestäni näette aika paljon. Olisiko yhteenmuutto tai naimisiinmeno tarpeeksi vai mitä ap haluat? Sanoita asia meille.
Heh tuo olikin hauskaa miten paljon tuo miehen käyttämä sana sanoittaa herätti tunteita. Ehkä en sitä sitten ota omaan käyttöön :D Mitä siis haluaisin tässä vaiheessa olisi keskustelua siitä mikä on yhteinen tavoite ja toivetila tulevaisuudessa suhteellemme. Jakaa jokin yhteinen haave tai visio tulevaisuudestamme. Tällä hetkellä niitä on nolla tai ainakaan niistä ei puhuta edes kysyessäni. Yhteenmuuttoa en nyt myöskään itse kaavaile 4-5 vuoteen kun lapset ovat alle 20 v.
Vierailija kirjoitti:
Heh tuo olikin hauskaa miten paljon tuo miehen käyttämä sana sanoittaa herätti tunteita. Ehkä en sitä sitten ota omaan käyttöön :D Mitä siis haluaisin tässä vaiheessa olisi keskustelua siitä mikä on yhteinen tavoite ja toivetila tulevaisuudessa suhteellemme. Jakaa jokin yhteinen haave tai visio tulevaisuudestamme. Tällä hetkellä niitä on nolla tai ainakaan niistä ei puhuta edes kysyessäni. Yhteenmuuttoa en nyt myöskään itse kaavaile 4-5 vuoteen kun lapset ovat alle 20 v.
Oletko kenties konsultti? ;)
Minä nyt vähän ihmettelen, että eikö tuo juuri ole suunnitelma. Ei yhteenmuuttoa, jatketaan samaan malliin (kuten mies ilmeisesti oli toivonut). Miten pitkälle niitä suunnitelmia oikein pitäisi tehdä?
Siinä voi käydä niin, että jos alkaa aikatauluja sanelemaan, niin voi jäädä kokonaan ilman. Olisikin niin helppoa, että jos et suostu juhannukseen mennessä sanomaan, haluatko olla kanssani lopun elämääsi, niin etsin jonkun toisen. Minulle, jos noin sanottaisiin, niin antaisin hakea se toisen. Eri asia, millaisen tyypin sitten löytää.