Koulukiusaaminen - miten koulunkäynninohjaaja voisi auttaa?

Toimin koulunkäynninohjaajana alakoulussa. Olen vuosien varrella usein törmännyt tilanteisiin, jossa kiusaamisen uhri on itse kiusannut jotain toista oppilasta. Myös vanhemmat ovat usein sitä mieltä, ettei ainakaan meidän Matti tai Maija voi olla kiusaaja, koska häntä kiusataan, mutta todellisuus on valitettavan usein toinen. Uhrista voi tulla kiusaaja ja kiusaajasta uhri.

Jos joku oppilas tulee minulle kertomaan, että häntä on kiusattu, pyrin aina jollakin tavalla ratkaisemaan tilanteen: joko viemällä viestin eteenpäin oppilaan omalle opettajalle tai selvittämään asian itse ko. oppilaiden kanssa, mikäli ei ole kysymys pitkään jatkuneesta tai systemaattisesta kiusaamisesta.

Usein törmään kuitenkin tilanteisiin, joissa oppilas tulee kertomaan, että häntä on koulupäivän ulkopuolella kiusattu tai sitten häntä on syytetty toisen kiusaamisesta. Myös vanhemmat ovat usein sekaantuneet näihin kiusaamistapauksiin lähettelemällä toisilleen vihaisia viestejä. Tämä vain entisestään vaikeuttaa tilanteen selvittämistä.

Ymmärrän todella hyvin jokaisen vanhemman huolen oman lapsensa hyvinvoinnista, itsellänikin on alakouluikäinen poika. Siksi tunnenkin usein voimattomuutta ja jopa surullisuutta siitä, jos kuka tahansa lapsi - omassa koulussani tai ylipäätään - joutuu kiusaamisen kohteeksi.

Onko kellään hyvinä neuvoja tilanteeseen?