40+ vieläkö saat rahaa vanhemmiltasi?
Olen kohta viisikymppinen työtön. Mieheni on ihan hyväpalkkaisessa työssä.
Meillä on kaksi kouluikäistä lasta. Vanhempani ovat eläkkeellä.
Laskin juuri, että appivanhempani (eläkkeellä hekin) avustavat meitä lapsille ostamalla ja lahjoilla n. 700e /v.
Omat vanhempani antavat useammin ihan käteistä. Vuosittain n. 2000e.
Tähän jos lasketaan vielä asuntoauto, vene, traileri, mökki jne. lahjoitukset, niin summa kohoaa kovastikin.
Miten teillä, kuinka paljon eläkeläiset avustavat aikuisia lapsiaan / lastenlapsiaan ?
Kommentit (10)
En ole saanut yli pariinkymmeneen vuoteen.
Saan, kun äiti on lainannut minulta.
Isäni maksaa välillä jotain mun auton osia tai hakee tankin täyteen bensaa, kun auto on hänellä huollossa. Jos kehtaisin pyytää niin saisin varmaan muutenkin apua. Opiskeluaikana (pari vuotta sitten) oli välillä pakko pyytää ruokarahaa.
T. 40-vuotias työtön yh
Isänäiti antoi aina mulle, isälleni ja äidilleni kuukausirahaa. Kuoli kun olin vähän reilut 40, samoin isäni. Äiti on aina antanut rahaa, nykyään hoidan hänen raha-asioitaan kun on hoivakodissa, mutta olen siis ainoa lapsi ja myös olin isänäidin ainoa lapsenlapsi. Miksi siis eivät olis antaneet rahaa elinaikanaan, vähensi multa perintöveroakin. Ja jossain vaiheessa nuorena tuli nuo avut ihan tosi tarpeeseenkin.
Joo saan. Eikä yhtään haittaa ottaa vastaan, kun ovat erittäin varakkaita. En tarvitsisi edes sinänsä mitään rahaa, olen it-alalla hyväpalkkaisissa töissä, mutta jos he haluavat antaa ennakkoperintöjä vähitellen niin kyllä se käy.
Vanhemmat antavat ennakkoperintö-tyyppisesti lahjoja sekä minulle että sisaruksilleni. Arjen kuluissa eivät auta, vaan kaikki hoitavat omat menonsa. En osaa sanoa onko hyvä järjestely vai ei, mutta eihän asialla loppujen lopuksi ole eroa siinä, saavatko lapset lahjoituksia vanhempien elinaikana vai vasta kuoleman jälkeen. Jos on ihmisenä sillä tavalla onnekkaassa asemassa, että vanhemmilla on jonkinlaista omaisuutta, niin jossain vaiheessa sitä omaisuutta/ rahaa kuitenkin tulee käytettäväksi, ilman varsinaisesti omaa ansiota.
Ehkä nyt sellainen ero, että jos eivät antaisi noita ennakkoperintölahjoja, niin voisivat ostaa jonkun mökin Aurinkorannikolta tai jotain. En vaan näe heitä ihmisinä, jotka viettäisivät edes korona-ajan ulkopuolella kolmasosan ajasta jossain muualla, ovat aika kotoiluihmisiä, viettävät aikansa kotona ja kotimaan mökillä.
Aivan päinvastoin, minä annan rahaa sekä äidilleni että siskolleni. Äiti on vähävarainen eläkeläinen, ja sisko pienipalkkainen yh. Minä olen hyvätuloinen.
En saa rahaa ja synttäri/joululahjakin on kiven alla. Bensarahaa vaadin siitä hyvästä että ajelen pari tuntia hänen luokse. Muuta en ikinä saa. Jopa kerran pyysin hänen ostavan minulle aamupalaa kun ajelin yömyöhään perille, ei ostanut koska "miten voit maksaa sen minulle etukäteen?" Eli lapselle ei edes ruokaa anna, pitäkööt narsisti oman linnansa.
Isä kuoli kun olin 32 ja äiti kuoli kun olin 40. Isältä ei oikein perintöä jäänyt, äidiltä jäi 90000€. Oli se ihan kiva avustus tuossa kohtaa, sen jälkeen en ole heiltä avustusta saanut. Enkä sitä ennenkään opiskeluaikojen jälkeen.
Mieheltä on kuollut isä, siitä tulee pelkät verot maksettavaksi kun perintö on jakamatta. He taisivat ostaa meille imurin vuonna 2001, kun olivat miehen siskollekin jotain ostaneet ja halusivat olla tasapuolisia. Tämän tasapuolisuuden vuoksi tyttäremme on saanut anopilta kaksi kertaa 1000€ lahjan. Tätä arvostan kovasti, vaikka ei se tyttären omissa rahoissa missään tuntunut. Mutta arvostan tätä, että jos tyttären lapsille on jotain annettu, niin annetaan myös pojan lapselle.
Emme saa ollenkaan. Tietenkään. Molempien vanhemmat ovat eläkkeellä, me puolestamme töissä. Toki ostavat synttäri- ja joululahjat lapsille, ja käymme välillä appivanhempien mökillä, mutta muuta avustusta tai rahaa en edes kehtaisi ottaa vastaan.