Onko teillä sellaisia riippakiviä tuttavapiirissä, jotka soittelevat ja jaarittelevat jatkuvasti?!
Jätättekö tylysti vastaamatta, vai miten toimitte näiden kanssa?
Kommentit (13)
Ei ole, kun en vastaa tämmöisille. Ovat äkkiä entisiä tuttavia.
On, vastaan lyhyesti tai pitkästi, riippuen mielentilasta. Ei kuitenkaan ihan jatkuvasti pommita, rasittavan usein kuitenkin alkaa tehdä tikusta asiaa j jaaritella. Ihan sydämellinen ihminen muuten.
Jätän usein vastaamatta, mutta silti silloin kun vastaan, ei puhelu meinaa millään loppua, vaikka ilmoittaisin, että nyt täytyy mennä.
Sama, jos hän käy meillä. On muka lähdössä, mutta sitten juuttuu jaarittelemaan eteiseen tai ovensuuhun.
Nyt olen ottanut etäisyyttä koko ihmiseen.
Hämmästyttävää, että aloittajalla on ollut tuttavia.
Minua ihmetyttää nämä, jotka ihmettelevät, kun joku lopettaa äkisti yhteydenpidon. Loukkaantuvat, kun tulevat jätetyiksi kuin seinään.
Nämä ihmiset eivät ymmärtäneet, että olivat riippakiviä, joiden seura ahdisti enemmän kuin antoi.
Mulle ei soita kukaan koskaan. Paitsi puhelinmyyjät.
Minä olen ilmeisesti tuollainen jaarittelija. Ja useimmat vain ghostaavat. Kai se on tähän vaivaan ihan hyvä keino.
Itselläni kyllä meni aikaa, ennen kuin sain pääteltyä, että se iloinen jutustelu ei ollutkaan molempien mielestä samalla tavalla mukavaa ja antoisaa. Minulle siitä seurasi erakoitumista, kun olin kuvitellut olevani ihan normaalisosiaalinen, ja sitten olikin tajuttava, etten ilmeisesti osaa lukea ihmisiä ollenkaan.
Nyt kymmenen vuoden ihmissuhdetauon jälkeen olen yrittänyt uskaltautua taas jopa ystävyyssuhteeseen. Olen löytänyt ihmisen, joka nauttii minun tavoin tyhjänpäiväisestä jutustelusta puhelimessa. Mutta haastavaa ihmissuhteessa on, kun minun täytyy aika ajoin kysymällä varmistella, että saanko vielä soittaa ja haittaako, kun puhelut venähtävät. Hän on onneksi hyvin armollinen ihminen.
Oli aikoinaan tuollainen naapuri, maalla. Sinänsä mukava ihminen, mutta armoton jaarittelija.
Muutin pois. En naapurin takia, mutta olihan se mukava bonus päästä hänestäkin.
Rassaa, kun kaveri soittaa ja kaataa kaiken tekemisensä ja asiansa luuriin. En jaksa kuunnella! Oon puheluiden jälkeen pitkään aivan naatti. Yhtään hän ei ole kiinnostunut minun jutuista, jos jostain alan puhua. Olen alkanut säännöstellä puheluun vastaamista ja kas, nyt huomaan, ettei ole aikoihin rimputellut. Ihan kiva ihminen, mutten jaksa kannatella ja ihastella hänen asioitaan. Vastavuoroisuutta olisin kaivannut.
Juorusienet on oma lukunsa. Imuroivat pääkohdat, morjenstavat ja jättävät kuin nalin kalliolle ja seuraavana päivänä juttu tulee vastaan jostain. Puhelun tarkoitus oli vain saada matskua markkinoille. Alhaista!
Vierailija kirjoitti:
Rassaa, kun kaveri soittaa ja kaataa kaiken tekemisensä ja asiansa luuriin. En jaksa kuunnella! Oon puheluiden jälkeen pitkään aivan naatti. Yhtään hän ei ole kiinnostunut minun jutuista, jos jostain alan puhua. Olen alkanut säännöstellä puheluun vastaamista ja kas, nyt huomaan, ettei ole aikoihin rimputellut. Ihan kiva ihminen, mutten jaksa kannatella ja ihastella hänen asioitaan. Vastavuoroisuutta olisin kaivannut.
Mun nyt jo edesmennyt äitini oli tuommoinen.
Kahta kauheammaksi asian teki se, että olin sairaseläkkeellä vakavan masennuksen vuoksi. Sekös ei äitiäni estänyt. Minullahan oli kotona olessa hyvin aikaa kuunnella hänen valituksiaan ja jaarittelujaan. Useamman kerran laitoin luurin (lankapuhelinaikaa) pöydälle ja menin muualle, itku silmässä. Välillä kävin kuuntelemassa, vieläkö se puhuu. Puolitoista tuntia ei ollut harvinaista.
Ja äitini ei ollut muistiairas tai muutenkaan holhouksen alainen,päinvastoin, oli aina ollut melkoinen päsmäri. Asui yksin omassa kodissaan kuolemaansa asti,94 v.
Vierailija kirjoitti:
On, vastaan lyhyesti tai pitkästi, riippuen mielentilasta. Ei kuitenkaan ihan jatkuvasti pommita, rasittavan usein kuitenkin alkaa tehdä tikusta asiaa j jaaritella. Ihan sydämellinen ihminen muuten.
"Tikusta asiaa" on sanonta, tiedäthän? Ehkä puhutte kokonaan toistenne ohi tai katsot jotakin m u u t a yhtaikaa? Siksi on aina parempi siirtyä suoraan asiaan. Sellainen ei vaan sovi kaikissa kulttuureissa?
https://jkorpela.fi/viest/tietotuska.html
On. Valitettavasti oli laitettava välit poikki ns ghostaamalla.
Aloitin vuorotyöt ja tämä tuttava oli ikäänkuin lisätyö kaupan päälle. Hänen ratkaisunsa oli 'joo lepää vaan rauhassa ja kun oot heräilly niin soita". Oli pakko katkaista napanuora kun energia loppui.