Yksi ja tärkein ajatus, jolla olette saaneet itsenne tekemään elämäntapamuutoksen?
Toiseen keskusteluun viitaten. Haluaisin tehdä elämäntapamuutoksen, koska olen jäänyt liian laiskan elämän vangiksi. Haluaisin tehdä jotain, mutta en vain yksinkertaisesti saa aikaiseksi. Onko teillä joku yksi kuva tai lause, jolla oisitte kokeneet "herätyksen" ja saaneet tehtyä muutoksen?
Kommentit (25)
Eipä oikeastaan, itse joudun huolehtimaan siitä etten saa taas atopiaa ja uniongelmia päälle tulehduksen takia, ja elän sen takia ns. terveellisesti, samalla pysyn esim. hoikkana.
Jos voisin eläisin viinillä, kahvilla, croissanteilla ja valkohomejuustolla...
"Kokeillaan nyt tätä", kun aloitin alle 20g/vrk hiilarimäärät. Muuten mälläsin miten halusin, katsoin vain hiilarit. Puoli vuotta myöhemmin painosta lähtenyt 20%.
Vierailija kirjoitti:
Eipä oikeastaan, itse joudun huolehtimaan siitä etten saa taas atopiaa ja uniongelmia päälle tulehduksen takia, ja elän sen takia ns. terveellisesti, samalla pysyn esim. hoikkana.
Jos voisin eläisin viinillä, kahvilla, croissanteilla ja valkohomejuustolla...
Tulehduksen?
"Kuolen tällä menolla."
Lähdin pois hometyöpaikasta ja pidän itsestäni huolta kotona. Sain kyllä monta sairautta työpaikan vuoksi. En pysty enää olemaan muualla kuin kotona.
Minulla on myös sairaus, jonka takia pitäisi syödä teeveellisemmin ja liikkua, auttaisi oireisiin.. mutta kun ei vaan pysty. Hävettää edes sanoa ääneen, kun kuulostaa niin laiskalta.
Kyllä sitä alkoi ajatella mahdollista ennenaikaista kuolemaa omien elämäntapojensa myötä. Elämä voitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä oikeastaan, itse joudun huolehtimaan siitä etten saa taas atopiaa ja uniongelmia päälle tulehduksen takia, ja elän sen takia ns. terveellisesti, samalla pysyn esim. hoikkana.
Jos voisin eläisin viinillä, kahvilla, croissanteilla ja valkohomejuustolla...
Tulehduksen?
Nuo johtuu yleistulehduksesta, jonka aste aina vaihtelee, saan sen pysymään kurissa elintavoilla (ja esim. isoilla d-vit annoksilla), ja voin elellä normaalisti.
Esim. itselläni tulehdusta nostaa - tyydyttynyt rasva, tärkkelys, lektiinit, liikunnan puute jne. Syön kyllä ihan normaalisti, välttelen vain kaikkea, jonka olen havainnut tulehduttavan, ja lisään paljon marjoja, vihreitä kasviksia, oliiviöljyä, jotka taas hillitsevät tulehdusta.
"Kerran täällä vaan eletään, joten kannattaa elää kuten haluaa". Lopetin työnteon ja elän yhteiskunnan tuilla ja säästöilläni.
"Enjoy the little things in life, for one day you'll look back and realize they where the big things."
Suomeksi: Nauti pienistä asioista elämässä, sillä jonain päivänä kun arvioit menneisyyttäsi, tajuat niiden olleen niitä isoja asioita.
Eli panostan arkeen. Niin hyvään arkeen kuin mahdollista. Vaikka kuolisin huomenna, olisin tyytyväinen siitä, miten elin. Hyvä arki koostuu minulla hyvinvoinnista (mm. riittävä nukkuminen, monipuolinen ruokavalio, kohtuullisesti liikuntaa, rentoutumista stressin hillintään) jotta siitä arjesta pystyy nauttimaan (ei onnistu esim. pää kipeänä) ja niistä "pienistä asioista" kuten ajanvietosta kumppanin kanssa tai vaikka hyvän kirjan lukemisesta.
Mieti, millaista olisi sinulle hyvä, mukava arki, mitä siihen kuuluisi ja miksi. Tähtää sitä kohti. Suurin osa elämästä on normaalia arkea, joten sen todella kannattaa olla sellaisia millaisena elämänsä haluaa elää.
En halua olla läski. Tämä ajatus ihan rehellisesti. Jouduin toteamaan, että olin enää neljän kilon päässä merkittävästä ylipainosta. Ja totesin, että ei, minusta ei tule lyllertävää ihrakasaa. Muutaman kuukauden päästä olin normaalipainossa ja yli kymmenen kiloa kevyempi.
Pitkän tyytymättömyyden jälkeen eräältä arvostamaltani tutulta kuulemani kommentti: Sinut on tehty tuntemaan eikä miettimään.
Se avasi jonkun lukon. Laihduin sen innon siivittämänä 15 kg.
Paastosokeri rutiiniverikokeissa 7,1.
Siitä hetkestä alkoi elämäntapamuutos. Ja se auttoi.
Kiitos vastauksista, laittakaa vaan lisää jos tulee mieleen :)
Mistä sen tietää onko itsellä minkä asteinen yleistulehdus?
Elämäntapamuutokseni liittyy laajemmin hyvän elämän tavoitteluun, eikä vain painonpudotukseen, kuten tämä usein ymmärretään. Yleensä kehotetaan nauttimaan elämän pienistä iloista, mutta itselleni veljeni kuolema alle kuusikymppisenä (ja isän kuolema aiemmin juuri samassa iässä) ovat antaneet shokkiherätyksen nimenomaan isojen asioiden kuntoon laittamisessa. Urahaaveeni on toteutettava nyt, jos aion ne joskus toteuttaa. Toki se terveyskin on tärkeä ja nimenomaan siinä, että pysyisin hengissä, ei siinä, että saan ne tietyt farkut jalkaan.
"Onnistuminen ei ole hetki, vaan polku."
Tää on suoraan jonkun kuntosalin mainoslause, mutta auttoi mua tajuamaan, että se mikä oikeasti ratkaisee on ne yksittäiset päivittäiset valinnat: suklaapatukka vai appelsiini, hissi vai portaat, lonkero vai tee.
Onnistun jokaisella hetkellä kun valitsen sen mulle oikean vaihtoehdon, joka tekee musta terveemmän ja parempikuntoisen.
Saako tulehduksen mitattua verikokeilla, onko sama?
'Onnistuminen ei ole hetki vaan polku' oli ihana ja varmasti auttaa :)
Jaksaminen.