Lue keskustelun säännöt.
Mitä amerikkalaista tapaa et ihmettele lainkaan?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä että vieraitakin tervehditään ja hymyillään. Olen samanlainen, minun on vaikea suomalaisittain teeskennellä etten huomaa ihmisiä olla välinpitämätön.
No totta, tämä minullakn. Aina lenkkipolullakin moikkaan kaikki vastaan tulevat ja vaihdan ehkä muutaman sanan, jos toinen on vastaanottavainen asialle.
Annan myös mielelläni esim. asiakaspalvelijoille palautetta ( hyvää )
Sitä, että ensin ammutaan ja vasta sitten kysellään. Ihan vastapainoksi tuolle ensimmäiselle vastaajalle.
Vierailija kirjoitti:
Sitä että vieraitakin tervehditään ja hymyillään. Olen samanlainen, minun on vaikea suomalaisittain teeskennellä etten huomaa ihmisiä olla välinpitämätön.
Tätä, ja myös sitä että törmätessään kaupungilla tuttuihin, he esittelevät seurassaan olevan ihmisen ja ne tutut toisilleen. Esitellyt ihmiset kättelevät ja sanovat että hauska tavata. Suomessa olen monta kertaa seissyt vieressä hoo moilasena kun seuralaiseni puhua posottaa ummet ja lammet vastaantulleelle kaverilleen ja kummatkin käyttäytyvät kuin minä siinä vieressä olisin ilmaa. Kukaan ei esittele että "ai niin Pekka, tämä on serkkuni Anne, Anne, Pekka on minun entinen naapurini ja pelaa jalkapalloa minun kanssani ukkoliigassa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoja koteja joissa o hieno sisustus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä, ettei lapsia päästetä hetkeksikään silmistä. Lasten katoamiset todella yleisiä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa olen monta kertaa seissyt vieressä hoo moilasena kun seuralaiseni puhua posottaa ummet ja lammet vastaantulleelle kaverilleen ja kummatkin käyttäytyvät kuin minä siinä vieressä olisin ilmaa. Kukaan ei esittele että "ai niin Pekka, tämä on serkkuni Anne, Anne, Pekka on minun entinen naapurini ja pelaa jalkapalloa minun kanssani ukkoliigassa".
Jos minä tapaan jonkun tyypin kadulla, niin todennäköisesti en muista hänen nimeään. Olisi hieman noloa sanoa "tässä on työkaveri, jonka nimeä en muista, ja tämä toinen on serkkuni Hilma".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa olen monta kertaa seissyt vieressä hoo moilasena kun seuralaiseni puhua posottaa ummet ja lammet vastaantulleelle kaverilleen ja kummatkin käyttäytyvät kuin minä siinä vieressä olisin ilmaa. Kukaan ei esittele että "ai niin Pekka, tämä on serkkuni Anne, Anne, Pekka on minun entinen naapurini ja pelaa jalkapalloa minun kanssani ukkoliigassa".
Jos minä tapaan jonkun tyypin kadulla, niin todennäköisesti en muista hänen nimeään. Olisi hieman noloa sanoa "tässä on työkaveri, jonka nimeä en muista, ja tämä toinen on serkkuni Hilma".
No noissa itse kokemissani tapauksissa oli kyllä kyse ihmisistä jotka kaverini tunsivat oikein hyvin, ei siis joku hyvänpäiväntuttu jota vaan moikataan vauhdissa ja jatketaan matkaa. En minä jälkimmäisessä tapauksessa oletakaan että minut esitellään. Mutta kun pysähdytään viideksi tai kymmeneksi minuutiksi pajattamaan selkeästi hyvin tutun ihmisen kanssa eikä noteerata yhtä seurueen ihmistä mitenkään, se hämmentää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa olen monta kertaa seissyt vieressä hoo moilasena kun seuralaiseni puhua posottaa ummet ja lammet vastaantulleelle kaverilleen ja kummatkin käyttäytyvät kuin minä siinä vieressä olisin ilmaa. Kukaan ei esittele että "ai niin Pekka, tämä on serkkuni Anne, Anne, Pekka on minun entinen naapurini ja pelaa jalkapalloa minun kanssani ukkoliigassa".
Jos minä tapaan jonkun tyypin kadulla, niin todennäköisesti en muista hänen nimeään. Olisi hieman noloa sanoa "tässä on työkaveri, jonka nimeä en muista, ja tämä toinen on serkkuni Hilma".
No noissa itse kokemissani tapauksissa oli kyllä kyse ihmisistä jotka kaverini tunsivat oikein hyvin, ei siis joku hyvänpäiväntuttu jota vaan moikataan vauhdissa ja jatketaan matkaa. En minä jälkimmäisessä tapauksessa oletakaan että minut esitellään. Mutta kun pysähdytään viideksi tai kymmeneksi minuutiksi pajattamaan selkeästi hyvin tutun ihmisen kanssa eikä noteerata yhtä seurueen ihmistä mitenkään, se hämmentää.
Tämä on niin tuttua Suomessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipainoisuutta en ihmettele. Kun limsat ovat puolentoista litran mukeissa ja annokset perhekokoa, sekä kaikkialle mennään autoilla.
Sitä että vieraitakin tervehditään ja hymyillään. Olen samanlainen, minun on vaikea suomalaisittain teeskennellä etten huomaa ihmisiä olla välinpitämätön.