Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen isä ei enää halua nähdä lastaan
16.01.2021 |
Mitä tässä tilanteessa voi tehdä? Ei varmaan mitään kun ei ketään voi pakottaa mutta ennen lapsen isä oli meidän lapsen kanssa paljon. Joka viikko näki välillä päivisin ja jokatoinen viikonloppu otti lapsen viikonlopuksi.
Näin meni kaksi vuotta eron jälkeen.
Nyt lapsi on 5v ja isä löysi uuden nais ystävän vuosi sitten ja ei halua tai omien sanojensa mukaan kerkeä nähdä lastaan. Kokoajan vähemmän. Enää kerran kuukaudessa näkee viikonlopun ja sekin niin että vien illalla lapsen hänen luo ja sunnuntaina haen heti aamulla koska isällä on aina menoja.
Lapsella ikävä isäänsä ja tuntuu pahalta hänen puolesta. Kun kysyn miten meni isän luona niin lapsi sanoo usein että ollut mummon luona tai jonkun tädin luona ja että isä ei enää leiki hänen kanssaan kun aina tekee kaikkea muuta.
Kuulin myös minun ja tämän isän yhteiseltä kaverilta että uusi nais ystävä on asettanut tiukat rajat isän kotona (eivät asu yhdessä) että minne huoneisiin saa mennä ja minne ei. Ja että isän vieressä ei saa nukkua koska on liian vanha ja pitää nukkua yksin. Tämä nainen kontrolloi kaikkea siellä. Kuitenkin naisen oma lapsi saa tehdä kaikkea mitä haluaa ja minun lapsen isä on hänen kanssaan kokoajan ja käyttää harrastuksissa jne. Olivat myös ottaneet kuvan kolmestaan (ex mies, uusi nainen ja hänen lapsi) tekstillä meidän perhe.
Tuntuu niin pahalta että miten isä voi hylätä oman lapsen noin.
Isälle on koittanut moni puhua järkeä mutta hän vaan suuttuu ja sanoo että kenenkään ei tarvitse puuttua heidän elämään. Kun minä koitin puhua miltä lapsesta tuntuu niin tämä isän nainen laittoi minulle viestiä että minun ei tarvitse puhua isälle kun lapsen pakollisista asioista.
Lapselle olen selittänyt että isällä paljon töitä eikä kerkeä näkemään. En keksi mitä muutakaan sanoisin. Kun lapsi välillä illalla itkee isäänsä niin sanon että voidaan soittaa isälle mutta lapsi ei halua koska tulee kuulema vaan enemmän ikävä. Sattuu niin paljon lapsen puolesta. Tekisin mitä vaan että voisin auttaa lasta mutten voi.
Onko keinoa millä isän saisi heräämään ja tajuamaan vai annanko vain olla.
Ennen heillä oli kahden keskistä aikaa ja tekivät kaikkea kivaa. Nyt niitä hetkiä ei heillä enää ole.
Kommentit (6)
Kerran kuukaudessa on kuitenkin sellainen aika jossa lapsi pystyy muodostamaan suhteen isäänsä, on parempi että ajallisesti kuullaan vanhemman toivetta, jos vastuuta ei ole valmis enemmän ottamaan olisi vaan lapselle haitallista pakottaa ottamaan sitä lisää, väsynyt vanhempi voi olla äreä ja luotaan työntävä mikä ei edesauta suhteen syntymistä. Jos taas vanhempi itse toivoo enemmän tapaamisia pitäisi tämäkin huomioida, silloin hänellä on olemassa motivaatiota sitoutua enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsilla minkälainen ikä ero jos oisi mahdollista saada heidät toistumaan toisiinsa vaikka mummon kautta jotta saadaan huomaan että perhe voi toimia eronkin jälkeen.
Joka tapauksessa nää on ulkopuoliselle sellaisia tilanteita missä ei voida tietää mikä kaikki perhettä kuorimittaa, syy voi olla hyvinkin yksinkertainen haastava lapsi, joka vie voimavarat eikä perheen yhdistäminen ole helppoa, työ, stressi, masennus...
koeta kestää ja yritä nähdä kuitenkin se hyvä joka on olemassa. Mun lapsen isä hylkäsi lapsensa 15 vuodeksi. Kokonaan.
Olisin ollut onnellinen, jos lapsi olis ollut hänen luonaan ees kerran kuukaudessa.
Jotkut miehet ovat tuollaisia. Se lapsi on kiva silloin kun on, mutta jos tulee parempaa tekemistä, niin se menee kyllä lapsen ohi. Varsinkin Uusi Nainen. Ja se sitä seuraava. Ja niiden lapset on myös aina sen hetken tähtiä ja sitten eron jälkeen niihinkin katkaistaan välit ja edes nimiä ei muisteta. Koska silloinhan on jo se uusi, taas parempi Nainen.
Oma isäni oli tällainen. Näin kohta keski-ikäisenä kohautan asialle olkiani, mutta tunnen kyllä suurta myötätuntoa kaikkia niitä lapsia kohtaan, joiden isä tuollaiseksi osoittautuu. Minua auttoi lapsena se, kun oikeasti ymmärsin, ettei isäni rakasta minua, siis sillä määritteellä, millä rakkauden itse määrittelen. Eikä rakasta oikeasti ketään muutakaan. Jotkut on sellaisia ja säälittäväähän se lähinnä on. Elämä kulkee Uusien Naisten ja hylättyjen ketjun myötä.
Koska tuollainen on niin vakava virhe ihmisessä, en itse pyrkisi erityisesti pitämään lapsen suhdetta isäänsä yllä, siis tavallaan kannattelemaan tyhjää. Näkevät kun isä viitsii, mutta ei väkisin, se on kuitenkin lapselle vaikeampaa jos kohtelukin isän luona on paaria-tasoa. Ei semmoisesta jää kuin traumat. Mieluummin syventää niitä lapsen suhteita muihin aikuisiin, läheisiin ja oikeasti luotettaviin ihmisiin ympärillä. Mummoviikonloput tai lauantait voi olla ihan hyvä vaihtoehto, jos mummo isän puolelta lapsesta kerran tykkää. Pääasia on, että lapsi tietää, kenen luo on oikeasti menossa. Iän myötä sitä kyllä ymmärtää, ettei se isä välitä ja sitten toivon mukaan oppii olemaan itsekin välittämättä. Meitä samanlaisia on maailmassa monta ja se vika ei tosiaan ole meissä.
Alue: Aihe vapaa
Noin se menee. Ehkä sinun kannattaisi etsiä uusi mies joka hyväksyisi sinut ja lapsesi perheensä jäseniksi. Tutkitusti mies laittaa usein etusijalle vaimonsa lapsen. Yhteiset ja miehen edellisen liiton lapset tulevat tämän jälkeen. Toivottavasti mies tulee järkiinsä ja alkaa ajatella lapsensa parasta. Uusi nainen ajaa vain oman lapsen etua.