Stressi 12-v tyttären kaverisuhteista

Eikö sieltä vapaa-ajan kiinnostuksen kohteista voisi löytää lisää kavereita? Tähän bestikseenkin kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin jos jotain haluaa suunnitella. Paikkakunnan vaihto? Sä et voi silotella lapsesi tietä ihan täysin vaikka kuinka haluaisit.

Vierailija kirjoitti:

Eikö sieltä vapaa-ajan kiinnostuksen kohteista voisi löytää lisää kavereita? Tähän bestikseenkin kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin jos jotain haluaa suunnitella. Paikkakunnan vaihto? Sä et voi silotella lapsesi tietä ihan täysin vaikka kuinka haluaisit.

Ei, en voi täysin silotella, mutta voin tarjota uusia vaihtoehtoja sen sijaan että jättää hänet yksin, ilman muita mahdollisuuksia. Luokkajako esim. alakoulussa oli tosiaan niin outo ja epätasainen (tytöt jaettu 4 ja 12), että valitettavasti ei ole kauhean vahvaa luottoa siihen että tässä kunnassa jaettaisiin yläkouluun yhtään tasaisemmin. Samat opettajat siellä niitä jakoja tekee, eivätkä lainkaan ymmärrä, kuinka paljon tuo luokkajako vaikuttaa lapsen sosiaalisiin suhteisiin myös vapaa-aikana.

Ap

Niin ja tuo bestis (nykyään jo ehkä entinen bestis siis) on siis juurikin yksi niistä, joilla on niitä muita suunnitelmia = hengailee siis oman luokkansa tyttöjen kanssa, ja siihen porukkaan tyttäreni ei siis mahdu mukaan.

Ap

Tuo ikä on etenkin tyttöjen välisissä suhteissa tosi hankala, kun ollaan pääasiassa pareittain. Yläkoulussa voi jo toimia että ollaan isommassakin ryhmässä. Tsemppiä! Onneksi tytölläsi on koulussa kavereita.

Kun on kyse vasta alakoululaisista niin saattaisin kysyä ihan siltä bestiksen vanhemmaltakin että onko kaverisuhteessa ollut jotain pulmaa.

hänen kannattaa asentaa sovellus growtopia, sieltä hän saa paljon kavereita. growtopiassa on helppo samaistua toisiin; kaikilla on yhteinen tavoite: tulla pelin prooimmiksi pelaajiksi ja haukkua toisia alempia, noobeja pelaajia noobeliksi, lesoa wllillä ja sanoa "lolnoob show wls" "or dls" ja sepäs vasta mukavaa onkin ja kavereita saa growissa joten mitä pikimmiten asentamaan growtotopia

Ole onnellinen että lapsella on kavereita, ei haittaa jos koulussa ja vapaa-aikana on eri kaverit. Pikkupaikkakunnalla se on yleistä, kun kouluun kuljetaan pitkiltä matkoilta. Ja on olemassa paljon lapsia jolla ei ole ainoatakaan ystävää.

Itseäni harmittaa myös nämä koulun jälkeiset kaverisuhteet. Oon jutellut parin tytön luokkakaverin vanhemman kanssa oman tyttöni yksinäisyydestä mutta mitään ei tapahdu vaikka on luvattu. Näiden kavereiden kanssa tyttö on silloin tällöin koulussa ja tytöt tykkäävät toisista. Jos joku sanoisi mulle ettei tyttöä ole koko syksynä pyydetty kaveriksi kenenkään kotiin, niin kyllä itse pyytäisin ja puhuisin tytön kanssa että voisi vapaa-alallakin olla kavereita. Vaan ei, tuntuu, ettei välitetä, kun omalla lapsella on kavereita. Onneksi tytölläni on harrastuksia, mutta ei se ole sama asia kuin se että joskus edes näkisi vapaa-ajalla muita. Ehkä yläasteella asiat on sitten helpompia, toivon ainakin niin. Hyvänä puolena tässä on ainoastaan se että tyttö tykkää koulusta aivan älyttömästi koska siellä näkee kavereita.

Vierailija kirjoitti:

Ole onnellinen että lapsella on kavereita, ei haittaa jos koulussa ja vapaa-aikana on eri kaverit. Pikkupaikkakunnalla se on yleistä, kun kouluun kuljetaan pitkiltä matkoilta. Ja on olemassa paljon lapsia jolla ei ole ainoatakaan ystävää.

Toki olen onnellinen siitä, että hänellä on koulussa kivat kaverit. Ongelma onkin se, että vapaa-aikana niitä ei sitten ole... eli iltapäivisin ja viikonloppuisin, kun hän tietää että entiset hyvät kaverit on keskenään, mutta minun tyttäreni istuu kotona ruudun ääressä. Pelolla jo ajattelen ensi kesää.

Toki voin tytön kanssa vapaa-aikana pelailla, lenkkeillä jne mutta en voi olla hänen samanikäinen ystävänsä.

Ap

Onko joku pieni kylä kyseessä, vai kuinka noin vähän kuutosluokkalaisia?

Oman teinin koulussa kuutosia on pitkälti toista sataa, lähempänä 200.

Suosittelen muuttamaan kaupunkiin.

Vierailija kirjoitti:

Onko joku pieni kylä kyseessä, vai kuinka noin vähän kuutosluokkalaisia?

Oman teinin koulussa kuutosia on pitkälti toista sataa, lähempänä 200.

Suosittelen muuttamaan kaupunkiin.

Ei ole mikään pikkukylä mutta tässä koulussa on 2 luokallista kutosia. Mutta ei siis myöskään mikään iso kaupunki, missä olisi satoja kutosia ja alakouluja vierivieressä.

Ap

Kyse voi olla siitäkin ettei lapset enää ylipäätään näe niin paljon vapaa-ajalla kuin ennen. Tai kommunikoivat vain virtuaalisesti.

Voisiko tyttö viettää aikaa harrastuskavereiden kanssa? Oma tyttöni luokalla on 6 tyttöä, mutta koska omani kulkee kouluun kauempaa ja eri suunnalta kuin muut niin ei oikein voi vapaa-ajalla heidän kanssa olla. Onneksi pari harrastuskaveria asuu lähempänä ja viettävät usein aikaa yhdessä harrastuksen ulkopuolellakin.

Ikävä kyllä, tilanne ei välttämätyä yläkoulussa korjaannu. Meillä kävi niin että alakouluajan paras kaveri muuttui 6 ja7-luokan välisenä kesänä kivasta esiteinistä röökiä polttavaksi pikkupissikseksi. Siihen lopahti se ystävyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko joku pieni kylä kyseessä, vai kuinka noin vähän kuutosluokkalaisia?

Oman teinin koulussa kuutosia on pitkälti toista sataa, lähempänä 200.

Suosittelen muuttamaan kaupunkiin.

Ei ole mikään pikkukylä mutta tässä koulussa on 2 luokallista kutosia. Mutta ei siis myöskään mikään iso kaupunki, missä olisi satoja kutosia ja alakouluja vierivieressä.

Ap

Älä stressaa. Kohta alkaa yläaste ja pakka menee taas uusiksi. Lapset nykyään kommunikoi sitä paitsi verkossa toistensa kanssa. Helikopteroiva äiti ei ainakaan auta kaverisuhteiden muodostamisessa.

Meillä nämä kaveriongelmat ovat alkaneet nyt kun tyttö siirtyi seiskalle. Ne keiden kanssa on aiemmin hengaillut ovat yhtäkkiä alkaneet kokeilemaan esim. alkoholia yms. ja omaa ei (onneksi) kiinnosta ollenkaan tuollainen. Nyt on kaksi kaveria näistä jäljeellä mutta heillä on harrastuksia sen verran että harvoin näkevät tämän vuoksi.

Olen huomannut että yökyläily yleensä lähentää väljähtäneitä kaverisuhteita. Eri asia tietenkin onnistuvatko yökyläilyt näin korona-aikaan mutta voi yrittää jos se ei tunnu liian koronariskiltä.

Itsellänikin siis 12v ikäinen (täyttää tässä kuussa 13v) ja kun huomasin alkusyksystä että yksi oma läheinen kaveri ei olekaan enää pahemmin kuvioissa niin kysäisin tytöltä ensin onko jotain riitaa ehkä ollut. Ei kuulemma, eivät vaan ole päätyneet olemaan yhdessä, aina jommalla kummalla oli jo menoa, siis joko tällä kaverilla tai omalla lapsellani ja yhteistä aikaa ei vaan löytynyt. Annoin asian olla mutta vähän ajan kuluttua kysäisin haluaisiko tyttöni että x tulisi meille taas yökylään (oli ollut aikaisemmin). Vastaus oli joooo ja tyttö rupesi kyselemään asiaa kaveriltaan ja minä kaverin äidiltä. Seuraus -> ystävykset suunnittelivat yökyläilyä tiiviisti viikon, viettivät kivan illan/yön/aamun meillä ja ystävyyssuhde lähentyi taas huomattavasti sen jälkeen. Olen muutaman kerran aikaisemminkin käyttänyt tätä tekniikkaa hyväksi tässä alakouluvuosien aikana. Tytöillä toimii (ainakin meidän) myös esim. kysymys tulisiko xxx leipomaan meille tmv.

Tässä iässä vanhempi pystyy vielä paljon vaikuttamaan lapsensa kaverisuhteisiin ihan tarjoamalla yhteistä puuhaa lapsille tai esim. juuri yökyläilymahdillisuuden. Toki korona nyt vaikeuttaa tätä, se on tietenkin totta.

Outo tuo luokkajako alun alkaenkin.

Meillä vähän samaa ongelmaa, juurikin tämä kun tytöt ovat herkästi pareittain ja oma tyttöni sitten yleensä se kolmas pyörä joka otetaan mukaan jos otetaan. Harrastuskaverit asuvat kaikki niin kaukana ettei vapaa-ajalla ole mahdollista nähdä. Kutosluokkalaisista siis meilläkin kyse.

Voisitko Ap laittaa jo nyt rehtorille viestiä ensi syksyn luokkajaosta ja kysyä olisiko mahdollista sekoittaa luokkia? Meillä näin tehdään ja itse laitan toivoni tähän, pääsee syntymään uusia kaverisuhteita kun ei aina olla samalla kokoonpanolla.

Ja vielä lohduksi, isommilla lapsillani oli samas ongelmaa aikanaan, nyt molemmilla on isot ja kivat kaveripiirit, pojalla alkoi kavereita kertymään yläkoulussa ja tytöllä vasta lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Kyse voi olla siitäkin ettei lapset enää ylipäätään näe niin paljon vapaa-ajalla kuin ennen. Tai kommunikoivat vain virtuaalisesti.

Samaa mietin. Omat alakouluikäiset lapseni ovat sosiaalisia ja pidettyjä, mutta eivät kyllä ehdi kovin paljon vapaa-ajalla ketään nähdä. On koulu ja harrastukset. Mutta näissä tietty on kavereita ja sitten juuri virtuaalisesti ovat yhteydessä. Näin korona-aikana erityisesti on näin. Omat lapsemme kaipaavat myös omaa aikaa ja rauhaa tohinan keskellä niinkuin itsekin kaipaan. En todellakaan olisi ap:nä huolissani, kun tytöllä koulussa kuitenkin kavereita ja haluaa toisten seuraan. Eihän noin pienissä piireissä millään voikaan aina saada kavereita seuraksi ja esimerkiksi meillä kun lapsia pyydetään kavereiden kanssa, omilla lapsilla useimmiten on ihan oikea syy, esim. harrastus, miksi eivät voi olla. Harvoin syy on se ettei halua, ja jos ei halua, syy voi olla juuri oman ajan tarve tai väsymys.

Mun tytär on 14 vuotta ja jäänyt ihan ulkopuolelle kaverisuhteista. Alakoulu meni hyvin, mutta seiskalle siirryttäessä kaverit jäivät. Koulussa ilmeisesti kavereita on eikä mitenkään syrjitä, mutta vapaa-ajalla on aina yksin kotona. Kukaan ei pyydä enää mihinkään. Toki harrastuksissa käy, mutta sielläkin on aika ulkopuolinen. Tyttö on vielä aika lapsellinen eikä kiinnosta meikit, instaposeilu, päihteet tms. On selkeästi erilainen kuin suurin osa kavereista.

Itse olen asiasta surullinen ja välillä yöt murehdin yksinäisyyttä. Mutta toisaalta tytär viihtyy todella hyvin yksin ja vaikuttaa tyytyväiseltä, joten en tee tästä itsekään nyt sen suurempaa ongelmaa. Silti asia mietityttää ja harmittaa.

Vierailija kirjoitti:

Mun tytär on 14 vuotta ja jäänyt ihan ulkopuolelle kaverisuhteista. Alakoulu meni hyvin, mutta seiskalle siirryttäessä kaverit jäivät. Koulussa ilmeisesti kavereita on eikä mitenkään syrjitä, mutta vapaa-ajalla on aina yksin kotona. Kukaan ei pyydä enää mihinkään. Toki harrastuksissa käy, mutta sielläkin on aika ulkopuolinen. Tyttö on vielä aika lapsellinen eikä kiinnosta meikit, instaposeilu, päihteet tms. On selkeästi erilainen kuin suurin osa kavereista.

Itse olen asiasta surullinen ja välillä yöt murehdin yksinäisyyttä. Mutta toisaalta tytär viihtyy todella hyvin yksin ja vaikuttaa tyytyväiseltä, joten en tee tästä itsekään nyt sen suurempaa ongelmaa. Silti asia mietityttää ja harmittaa.

Ole onnellinen sinulla on hyvin kasvatettu, hyvinvoiva nuori, noi instat ja päihteet ei ole mitään sisältöä elämälle, päin vastoin nuori romuttaa niillä helposti itsetuntonsa ja terveytensä, eikä vanhempia edes kiinnosta mitä nuori tekee, moni uskoo juuri siihen että kaikilla muillakin on lupa, vaikka harvemmin on, jos aikuiset ottaisi vastuuta ja kyselisi toisiltaan tiedätkö mitä lapsesi tekee, voisi jo sekin saada muutosta aikaan. Nuoren äideille pitäisi olla vertaistukea ja opetusta ja ohjausta kasvattaa nuori joka osaa ajatella rakentavasti itsestään.