Lue keskustelun säännöt.
Kuulostako normaalille 6-vuotiaalle?
07.05.2009 |
Lapsi on kömpelö, kompastelee ja putoilee ruokapöydässä tuolilta.
Hän osaa ajaa polkupyörää vain täysin tasaisella maaalla apupyörillä. Harjoiteltu on ahkerasti.
Koko talven luisteluharjoitusten jälkeen pysyy paikallaan pystyssä jäällä, mutta liikkumaan ei pysty ilman tukea.
Ei pysy juoksuleikeissä muiden lasten perässä omituisen vinolla juoksutyylillään.
Lapsi ei uskalla tehdä kuperkeikkaa eikä kiivetä kiipeilytelineisiin. Useimmiten hän kieltäytyy edes yrittämästä ikäänkuin hän tietäisi jo ennakolta epäonnistuvansa kuitenkin.
Pitäisikö asialle tehdä jotain vai tyytyä siihen että lapsi nyt vain on kömpelö?
Kommentit (14)
kuulostaa että tasapinoelimissä on häikkää ja aiheuttaa ongelmia karkeamotoriikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juoksua lukuunottamatta...bambi heikolla jäällä tuli mieleen tytöstä vielä 6v synttärien alla..
En tiedä mitä tapahtui..mutta pari kk synttärien jälkeen tyttö oppi sujuvasti luistelun, hiihdon, pyöräilyn ilman apupyöriä..mutta piti kyllä rohkaista. Siis pelkäsi kaatumista jne..Nyt ei ole tietoakaan siitä kömpelöstä tytöstä.
Tätinsä oli kömpelö 7vuotiaana vielä. Ihan normaali ja vieläpä urheilullinen nainen on nyt aikuisena.
Eli en lähtisi epäilemään, että eo lisi normaali sun tyttö.
Siis noin vuoden sisällä? Se aiheuttaa joillakin kömpelyyttä joka voi jatkua pitkäänkin. Sitten vaan pikkuhiljaa lapsi tottuu omaan kroppaansa ja liikunnasta tulee helpompaa. Ei muuta kuin treeniä vaan ja muistakaa kehua ja tukea, älkääkä missään nimessä verratko naapurin "pikku-Veeraan, 3v" joka tekee sitä ja tota.. se ei auta mitään, eikä lapset ole samanlaisia. Tietty auttaisi, jos löytyisi joku liikunnallinen harrastus, josta lapsi itse olisi kiinnostunut, niin into voisi auttaa pitkälle. Mutta vanhempien on sitten innostuttava myös, oma esimerkki on kaikkein tärkein. UInti on loistava laji, siinä kun jokaikinen kuperkeikka vedessä kehittää eteenpäin ja epäonitumista ei olekkaan.
On syytä muistaa että tuossa iässä tulee usein kasvupyrähdys, mikä lisää toheltamista josta lapsi usein on itsekkin ihmeissään.
Lapset on erilaisia mitta koska olet huolissaan niin sinuna veisin lapsen fysioterapeutille, joka voisi kartoittaa tilanteen suhteessa ikätasoon ja ottaisin vinkit vastaan mitä kannattaa erityisesti harjoittaa. Koulu alkaa (ja varsinkin jos on poika) voi jäädä ilman kaveria, jos ei pysy muiden poikien perässä/ leikeissä. Lisäksi jos kehon hallinta on puutteellinen voi koulussa tuolilla istuminen olla niin haastavaa että se vaikuttaa keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Mikä on tilanne hienomotoriikassa?
Lasten kehityksessä voi olla huimia eroja mutta kyllä minä olisin hieman huolissani. Jos tosin motorinen kehitys on aina tullut himena jäljessä, niin ehkä hätää ei ole. Eli onko tytön taidot kuitenkin kehittyneet vai junnaako paikallaan?
Meillä ainakin on testattu neuvolan vuosittaistarkastuksissa motoriikan perusjutut - käveky, hyppely, pallonheitto ja -kiinniotto jne. Jos nuo ovat menneet ihan hyvin, niin ehkä lapsi tarvitsee vain aikaa, eikä toisaalta ehkä koskaan tule innostumaan extreme-lajeista. Vahvuudet ovat ehkä jossain muualla kuin liikunnassa.
Mutta ihan vertailun vuoksi jos mietin omaa 5-vuotiasta, niin tyttösi kuulostaa todella varovaiselta. En halua kehua lapseni taidoilla, rupesin vaan niitä miettimään kirjoituksesi luetuani. Eli tyttö on luistellut ja hiihtänyt jo kaksi talvea, oppi talven aikana uimaan, ja viime kesänä ottettiin apupyörät pois. Tosin tämä tapaus lähti kävelemään jo 10kk iässä, eikä ole sen jälkeen pysähtynyt. Kuperkeikka, kärrynpyörä yms. jumajutut on hallinnut jo pitkään, ja on aika rohkea kokeilemaan usia juttuja. Tosin meillä on myös kannustettu liikkumaan, käyty perhejumpissa, tenavajumpassa jne.
Sinuna ottaisin yhteyttä neuvolaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on 6 v kesällä täyttävä tyttö, joka on arka, joten tiedän mitä on kun lapsi pelkää kaatumista ja putoamista (mikä ei välttämättä ole kokonaan huono juttu; koskaan ei ole tarvinnut pelätä, että tyttö esim. tulisi pää edeltä kiipeilytelineeltä alas kuten kuopus), mutta tyttö kiipeilee kyllä sujuvasti, tekee kuperkeikan, juoksee jne. Pyörällä hän oppi ajamaan nyt ihan vasta ja omaan tunnolliseen tyyliinsä osaa heti ajaa täydellisesti. Siis tiedättehän kun monesti juuri oppineen pyöräily on aika kamalaa katsottavaa kun saa jännätä pysyykö pystyssä vai ei. Meillä tyttö polkee aivan suoraan, osaa kääntyä hallitusti ja jarruttaa.
Reilu pituuskasvu voi toki aiheuttaa kömpelyyttä, mutta jos motoriikka on aina (?)ollut heikohko ikätovereihin nähden tai taidot ovat selvästi heikommat, kuten esim. tuossa juoksussa tuntuu tekstisi perusteella olevan, niin kannattaa kyllä ottaa asia puheeksi neuvolassa. Jos vaikka saisitte lähetteen toimintaterapeutin arvioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain olisi asentohuimausta? Sitä hoidetaan "kierimishoidolla", mars lääkäriin.. Itse kävelin välillä päin seiniä, lattia ikäänkuin vietti toiselle puolelle, maate mennessä alkoi huone kieppua, olen kuullut, että siitä kärsivät lapset eivät kiipeile mielellään. Joku vuosi takaperin minulla oli useita tällaisia usean päivän jaksoja, mutta ovat onneksi pysyneet sittemmin poissa.
1-vuotiaana oltiin fysioterapeutilla kun vauva ei istunut. Käveli myös puolitoistavuotiaaksi asti polvillaan.
Eniten olen huolissani lapsen itsetunnosta. Koulusta voi tulla rankkaa kovin kömpelölle lapselle. Välitunneilla vallitsee viidakon laki, eikä ainakaan minun kouluaikanani jumppamaikoilta paljon ymmärrystä kömpelöille herunut.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Googlaa asentohuimaus lapsi . Heti ensimmäisestä linkistä löytyy nuo kuperkeikkavaikeudet ja pyöräily. En voi laittaa suoraa linkkiä, kun kännykällä surffaan.
Kertomasi perusteella kuulostaa, että lapsellasi olisi sensorisen integraation ongelma. Pyydä neuvolasta lähete toimintaterapeutille (SI:n perehtynyt) tai jos teillä on lapsella vakuutus, hakeudu yksityisesti arvioon ja sitten tarvittaessa terapiaan.
Nettisivuja:
http://www.sity.fi/hairio.html
https://www.sosiaalialantietopalvelu.fi/tiedostot/tuotteiden_liitetiedo…
Kirjoja aiheesta:
Ayres, A.J. (2008). Aistimusten aallokossa. Sensorisen integraation häiriö ja terapia. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Kranowitz, C.S. (2003). Tahatonta tohellusta. Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä. PS-kustannus, Opetus 2000. Juva: WS Bookwell Oy.
T: toimintaterapeutti ja si-ongelmaisen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katselin nuo linkit ja tuo kuulostaa aivan mun lapseltani. Liikkumisongelmien lisäksi hän pelkää myös kovia ääniä; konserteista olen joutunut lähtemään kesken pois ja lapsilaumassa hän usein laittaa kädet korvilleen.
Ensiviikoksi on varattu nyt lääkäriaika.
ap
Hyvä kun olette menossa lääkärille, homma varmaan alkaa sitten mennä eteenpäin. Voisit nyt ennen lääkäriä tehdä rauhassa listaa kaikista niistä tilanteistä, jossa lapsesi käyttäytyy erilailla kuin ikäisensä, pelkää tilannetta tai tarvitsee tavallista enemmän aikuisen apua. Vastaanotolla ei kuitenkaan muista niitä pieniä arkipäivän tilanteita, joissa poikkeavuus tulee esille.
Mukavaa viikonloppua teille!
ainut "epänormaali" tuossa 14v tytössä on ettei vieläkään osaa ajaa pyörällä. kaikki muu sujuu jo. Siihen karkeamotoriikkaan voi saada omia harjoituksia.