Miten haluaisit kuolla?

munkin pahin painajainen.

en haluaisi kuolla syöpään, kitua vuosikausia. nopea lähtö olisi paras

terveenä ja hyväkuntoisena, mutta silti nukkua vain rauhallisesti pois

mutta jos nyt ihan pakko olisi niin odottamatta, äkkiä ja kivuitta. Auto-onnettomuus jossa niska katkeaa olisi aika hyvä. Mutta onnettomuudet on siitä huonoja, että niissä usein loukkaantuu tai ainakin henkiessti traumatisoituu joku muukin ja sitä en tietenkään haluaisi.



Miellyttäviä kuolintapoja on todella vähän.

Yhtä kivuliaasti kuin tänne tullaan, niin myös lähdetään.

olisi kerrasta selvä

kun olen jo yli 85 vuotta vanha.

joskus vanhana ja toivottavasti silti vielä suht hyväkuntoisena ja onnellisena.

joskus vanhana ja toivottavasti silti vielä suht hyväkuntoisena ja onnellisena.

Lento-onnettomuuskin saattaa olla paha.

Siinähän voi olla tilanne, että ihminen tietää kuolevansa mutta ennekuin kone on tippunut niin tajuaa lopun tulleen.

"Menen istuttamaan perunat" oli viimeinen repliikki. Muutama minuutti myöhemmin isoäitini ihmetteli että eikö se mennytkään, miksi vielä istuu pöydän ääressä... Ruumiiavauksessa selvisi, että sydän petti. Ei ehtinyt edes voihkaista.

Se olisi hyvä paikka kuolla ja nukkuessa huomaamatta olisi tietenkin paras tapa. Itse en halua ikinä kuolla tulipalossa tai palaa kuoliaaksi.

sitä vain hiipuisi ihan kuin huomaamatta pois.

Ei kipuja, ei tukehtumista...

tip over the event horizon, I would, I would...

vaikkei se tietenkään kirjaimellisesti noin menisi.



Hukkua en haluaisi, enkä palaa. En haluaisi kuolla lehto-onnettomuudessakaan, koska viime hetket olisivat pelkkää kauhua. Jos kuolisin johonkin pitkäaikaiseen sairauteen, toivoisin että loppu olisi rauhallinen, elintoiminnot hiipuisivat pois.

kasikymppisenä rakastamallaan kesämökillä nukkuessaan sydänkohtaukseen