Asuvatko vanhempasi vuokralla? Harmittaako, ettet tule perimään kiinteistöä?
Jos vanhemmat asuvat vuokralla, heidän kotinsa ei jää lapsille perinnöksi. Miltä se tuntuu?
Omakohtaista kokemusta ei ole, olen vsin miettinyt tätä. Itse tulen sisarusteni kanssa perimään omakotitalon, ainakin näillä näkymin. Eihän sitä tiedä, jos äitini päättääkin myydä talonsa ja muuttaa vuokralle.
Kommentit (33)
AP:lle tiedoksi, että vaikka ei asuisi vuokralla, ei välttämättä omista kiinteistöä. Oma äitini omistaa miehensä kanssa asunnon kerrostalosta.
Ja en ole perinnön perään. Ja kiinteistökin perintönä voi olla erittäin raskas taakka, jos se on sen kuntoinen ja / tai sellaisessa paikassa, ettei se mene kaupaksi tai kelpaa itselle kodiksi.
Ainakaan meidän tapauksessa ei kannata kadehtia. Käsissä on muuttotappiomaalaiskunnassa oleva huonokuntoinen okt jota ei uskalla asumiseen myydä, tontin hinta menee miinusmerkkiseksi kun siitä miinustetaan talon purkukulut.
Aika monet vanhemmat siirtyy hoitokotiin jossain vaiheessa. Sitten se kallis asunto menee hoitokuluihin ja sen kämpän vuokraan.
Äitini muutti vuokralle, kun isäni kuoli kymmenisen vuotta sitten. Omakoti talosta jääneistä varoista osti kaksi sijoitusasuntoa ja rahaa jää vielä säästöönkin.
Vuokrslla asuivat ja hyvä niin. Vuokralla asun itsekin. Mitä omalla tekisin?
Ei harmittaisi yhtään. Perin huonokuntoisen omakotitalon itärajan tuntumasta. Oli suhteellisen raskas työmaa hankkiutua siitä eroon ja rahallista korvausta ei paljon tullut. Helpommalla olisi päässyt jos olisin perinyt esim osakkeita.
Suurin osa muutenkin taitaa nykyään olla jo itse lähellä eläkeikää vanhempien kuollessa. Eiköhän ne omatkin omaisuudet ja asunnot ole siihen mennessä melkein maksettu ja ylimääräiset kiinteistöt lähinnä riesa.
Jos perit talon yhdessä sisaresi kanssa niin onnea vaan. Yhteisomistajuudet hyvin harvoin toimivat.
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan meidän tapauksessa ei kannata kadehtia. Käsissä on muuttotappiomaalaiskunnassa oleva huonokuntoinen okt jota ei uskalla asumiseen myydä, tontin hinta menee miinusmerkkiseksi kun siitä miinustetaan talon purkukulut.
Meillä on pieni toivo, että tontista muutama tontti saadaan. :D Nyt vaan säästämään sitä perintöveroa.
Vierailija kirjoitti:
Aika monet vanhemmat siirtyy hoitokotiin jossain vaiheessa. Sitten se kallis asunto menee hoitokuluihin ja sen kämpän vuokraan.
Asunto ei mene hoitokuluihin.
Yksi perikunta on yrittänyt myydä kohta 7 vuotta yhtä omakotitaloa ihan pilkka hintaan. Yhtään tarjousta ei ole edes tullut, mutta kulut juokseen.
Toinen asuu aso-asunnossa ja toinen vuokralla. Ei haittaa kun itsellä on 8 vuoden päästä velaton omakotitalo.
Voi olla muutakin omaisuutta perittävänä, likvidiä sellaista, helpompaa. = rahaa, tai osakkeita.
Arvotauluja, koruja, autoja. Kulta on hyvässä hinnasta.
Tulen perimään kaikenlaista asuntoa ja mökkiä. Tiedä sitten, mikä riesa niistä tulee aikanaan. Minulta lapseni saa lähinnä henkistä perintöä näillä näkymin.
Asuvat ja harmittaa. Niiltä p*skiaisilta olisi voinut saada vaikka edes jotain perintöä korvaukseksi kivuista ja kärsimyksista, mutta ei. Vielä viimeiseksi joutuu maksamaan siitä, että saa ne hautaan.
Katkera? Kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Ei harmittaisi yhtään. Perin huonokuntoisen omakotitalon itärajan tuntumasta. Oli suhteellisen raskas työmaa hankkiutua siitä eroon ja rahallista korvausta ei paljon tullut. Helpommalla olisi päässyt jos olisin perinyt esim osakkeita.
Suurin osa muutenkin taitaa nykyään olla jo itse lähellä eläkeikää vanhempien kuollessa. Eiköhän ne omatkin omaisuudet ja asunnot ole siihen mennessä melkein maksettu ja ylimääräiset kiinteistöt lähinnä riesa.
Mun vanhemmat siirsi sen riesan meille. He asuivat vuokralla koko meidän lapsuuden ja vuosia vielä sen jälkeenkin, mutta muuttivat äidinäidin 50-luvulla rakennettuun rintamamies taloon, jossa ei ole edes suihkua jäätyään eläkkeelle...
En tiedä. Vanhempani asuvat omistusasunnossa. Myös isovanhemmat asuivat omistusasunnossa. Ja myös isoisovanhemmat asuivat omistusasunnossa.
Sama juttu joka kerta: perinnönjaossa riidellään asunnon hallinnasta (kuka sen saa ostettua itselleen ja millä hinnalla). Yleensä jengi riitaantuu pahasti, asunto myydään ja myynnistä saadut rahat pannaan jakoon.
Harmittaako sinua ap ettet tule perimään maata, metsää ja rantoja?
Just toisin päin. Toivon (kuten myös sisarukseni), että vanhemmat hankkiutuis eroon isosta talosta ja muuttais vuokralle. Kukaan meistä lapsista ei taloon ois muuttamassa joten me jouduttais siitä sit hankkiutuun eroon ja ne kaikki tavarat talosta tyhjään. Helpoin ois, jos nyt jo muuttaisivat pienempään, voin hyvin mennä auttamaan talon tyhjäyksessä.
Eivät asu vuokralla. Ovat olleet eläkkeellä jo jonkin aikaa. Siskon kanssa toivotaan että myyvät talonsa ja käyttävät rahat johonkin mukavaan ja itseensä. Ei meille tarvitse mitään jättää.
Helpommalla pääsee vain.