Kirpputorit ällöttää!

Olenko tosiaan ainoa, joka ei käy kirpputoreilla? Töissä kahvipöydässä jatkuvasti tietyt henkilöt keskustelevat siitä mitä "löytöjä" ovat tehneet niissä. Olen kolme kertaa käynyt, yleensä jonkun tutun painostuksesta! Pelkkä haju etoo jo ovelta. Ummehtuneiden, likaisten ja vanhojen tavaroiden lemu. Yhdellä työkaverilla on aika voimakas jalkahiki, hän ostelee paljon kenkiä kirppikseltä ja jos eivät olleet hyvät, niin myy ne siellä sitten pois. Kenkiä ei yleensä voi pestä, kuka laittaa toisen käyttämät kengät jalkaan? Ajatus on karmaiseva. Lisäksi minusta kirpputoreilla myytävä tavara on lähes 100%:sti sellaista, että en suostuisi ottamaan niitä edes maksusta vastaan. Siksi niistä on luovuttu alunperinkin! Huonolaatuisia, mauttomia ja aika paljon aivan käyttökelvottomia/rikkinäisiä. Muutama tuttu on aivan riippuvaisia niistä. Luulevat tekevänsä hyviä kauppoja ja rahaa kuluu aivan hervottomasti. Kertaostot pieniä, mutta kun niitä on 4-6 viikossa, niin kuukaudessa menee jo useita satasia! Mitään reissua ei tehdä minnekkään, ettei paikkakunnan kirppikset ole myös katsottu. Kaikki kirppisaddiktit, jotka tunnen ovat +40 naisia! Lapset lähteneet kotoa ja piti keksiä joku harrastus. Ihmettelen, miten miehet kestävät tilannetta kun se koti alkaa näyttää jo joltain kirppishallilta?!? Sitten oikeastaan pahin laji on ne naiset, jotka tekevät "taidetta" näistä romuista! Apuva!!