Hei haloo, työttömyys ei tartu

Siksi ei kutsuta.

myöskään avioero ei tartu!

Ystävä (toisaalta, ei kyllä enää tunnu niin hyvältä ystävältä) "perui" sen, että oli tavalteen pyytänyt meidät kummeiksi. Siitä oli puhuttu pitkät ajat ja sitten yhteydenpito hiljeni, ajattelin että haluavat rauhassa tutustua uuteen tulokkaaseen. Ristiäistenkään perään ei tarvinnut kysellä, koska sekä mulla että miehellä oli työt just loppunut, eikä ollut tiedossa viikonloppumatkoja.



Kyllä tuntui pahalta kuulla toisaalta, miten juhlat oli pidetty. Ja en tajunnut, miksi ei voinut suoraan kertoa, kun kyselin milloin vauvaa voi tulla katsomaan, ettei kehtaa tavata kasvotusten, kun voisi kummiasia tulla esille.



Jokainen pyytää kenet haluaa, mutta nyt kun olemma jälleen molemmat työllistyneet ja mies sai perintöjä, niin tämä kyseinen rouva pyysi meitä jälkikäteen epävirallisiksi kummeiksi tälle lapselle. Olin kuin puulla päähän lyöty.

Olen siis ollut nyt kolme kuukautta työttömänä. Täältä on vaikea saada hoitopaikkoja, joten en uskalla riskeerata, että lapset joutuisivat esim. eri tarhoihin toiselle puolelle kaupunkia.



ap