Yritän juuri lopettaa psyykenlääkkeet, luulen etten voi
Kolmas kerta menossa, kahdella ensimmäillä kerralla koko ajan hirveä kuumeinen krapulaolo, nyt ei ihan niin kamalaa ole, tosin unettomuus alkaa vaivata. Saattaa kuulema jäädä pysyväksi vaivaksi. Onko muut lopetelleet viime aikoina lääkkeitä? Onko onnistunut?
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Onnea vaan
Kiitos. Ihan p*rseestä on. Mutta haluan tunteeni takaisin!
Kai on hoitokontakti kunnossa? Niitä ei saisi yllättäen lopettaa ilman lääkärin suositusta.
Vierailija kirjoitti:
Kai on hoitokontakti kunnossa? Niitä ei saisi yllättäen lopettaa ilman lääkärin suositusta.
Lääkäri suosittelee jatkamaan, mutta ei hän ymmärrä, ettei lääkkeillä saa poistettua ongelmia, korkeintaan turrutettua kaiken. En halua olla 18v ja päästä "laiska".
"Öö" misä kumpuaa halusi lopettaa psyykelääkkeiden käyttö? - Ei niiden käytössä ole, ei ainakaan pitäsi olla mitään väärää, jos käytö on ns. hallinnassa. Minä menisin lääkärin juttusille, jos kokisin, että (mieliala)lääkkeestä on enempi haittaa kuin hyötyä...
Olen lopettanut abilifyn. Ei mitään oireita ainakaan vielä. Minkä lääkkeen sinä lopetit?
Vierailija kirjoitti:
"Öö" misä kumpuaa halusi lopettaa psyykelääkkeiden käyttö? - Ei niiden käytössä ole, ei ainakaan pitäsi olla mitään väärää, jos käytö on ns. hallinnassa. Minä menisin lääkärin juttusille, jos kokisin, että (mieliala)lääkkeestä on enempi haittaa kuin hyötyä...
Mikä öö? Suomi on vapaa maa. Lääkitys on vapaaehtoista.
Vierailija kirjoitti:
"Öö" misä kumpuaa halusi lopettaa psyykelääkkeiden käyttö? - Ei niiden käytössä ole, ei ainakaan pitäsi olla mitään väärää, jos käytö on ns. hallinnassa. Minä menisin lääkärin juttusille, jos kokisin, että (mieliala)lääkkeestä on enempi haittaa kuin hyötyä...
Aluksi oli toki hyötyä, kun mieliala tasoittui, mutta siinä samassa lähti iloisuus, intohimo ja kaikki "suuremmat" positiiviset tunteet.
Vierailija kirjoitti:
Olen lopettanut abilifyn. Ei mitään oireita ainakaan vielä. Minkä lääkkeen sinä lopetit?
Ketipinorin, aiemmin lopetin seronilin. Jos tätä unettomuutta nyt jaksaa. x(
Vetis 17v+1v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai on hoitokontakti kunnossa? Niitä ei saisi yllättäen lopettaa ilman lääkärin suositusta.
Lääkäri suosittelee jatkamaan, mutta ei hän ymmärrä, ettei lääkkeillä saa poistettua ongelmia, korkeintaan turrutettua kaiken. En halua olla 18v ja päästä "laiska".
Lääkkeet onkin osa hoitoa, ei kokonaisuus. Lääkkeet auttavat käsittelemään ongelmia ja "muokkaamaan" aivoja uusiksi. Jos sinulla on vain lääkkeet käytössä, eikä muuta niin sinulla on hoito joko pahasti kesken tai mokattu. Vahvojen lääkkeiden lopettaminen yhtä äkkiä voi aiheuttaa rajuja sivuoireita tai haavoittaa psyykettä vakavasti. Kuvittele, että olet tekemässä savikukkoa, mutta kädet tulevat likaiseksi ja savea menee kynsien alle, joten heität kukon uuniin ennen kuin se on kokonaan muovattu. Mielelle voi käydä vähän samaan tapaan.
Käytin 10 vuotta ja yritin moneen kertaan lopettaa. Se on todella vaikeaa! Kävin samalla terapiassa pitkään ja lopulta pääsin irti... Nyt melkein vuosi jo ilman terapiaa ja lääkkeitä. Ihanaa tuntea tosi onnen tunteet ja välillä pystyä itkemäänkin.
Mikä lääke?
Mulla duloksetiinista tuli pariksi viikoksi kamalat vieroitusoireet, onneksi oli rauhoittavia joiden avulla nukuin. Meni ohi ja kaikki palautui.
Fluoksetiinista en muista tulleen mitään. Lopetin kummatkin siis seinään noin puolen vuoden käytön jälkeen.
Olethan lopettanut tarpeeksi hitaasti annosta pienentäen?
Tuo lääkkeen aloitus ja lopetus on muuten pahasta kun elimistö ei totu siihen missään vaiheessa kunnolla ja seuraavalla kerralla lääke ei saata enää tehotakaan.
Käy lääkäriltä apua unettomuuteen. Kaikki tuntuu varmasti moni kerroin kamalammalta unen puutteessa.
Ei kannata ottaa lääkkeitä tarvettansa enempää ensinkään, vaikka lekuri sanoisi mitä. Etenkään kun on kyse psyykenlääkkeistä. Jokainen ihminen on erilainen ja ainoastaan kokeilemalla selviää paljonko kannattaa ja tarvitsee mitäkin psyykenlääkettä käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vetis 17v+1v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai on hoitokontakti kunnossa? Niitä ei saisi yllättäen lopettaa ilman lääkärin suositusta.
Lääkäri suosittelee jatkamaan, mutta ei hän ymmärrä, ettei lääkkeillä saa poistettua ongelmia, korkeintaan turrutettua kaiken. En halua olla 18v ja päästä "laiska".
Lääkkeet onkin osa hoitoa, ei kokonaisuus. Lääkkeet auttavat käsittelemään ongelmia ja "muokkaamaan" aivoja uusiksi. Jos sinulla on vain lääkkeet käytössä, eikä muuta niin sinulla on hoito joko pahasti kesken tai mokattu. Vahvojen lääkkeiden lopettaminen yhtä äkkiä voi aiheuttaa rajuja sivuoireita tai haavoittaa psyykettä vakavasti. Kuvittele, että olet tekemässä savikukkoa, mutta kädet tulevat likaiseksi ja savea menee kynsien alle, joten heität kukon uuniin ennen kuin se on kokonaan muovattu. Mielelle voi käydä vähän samaan tapaan.
Käyn terapiassa, ja luulen että se riittää yksinään jo. En ole yhtäkkiä lopettanut mitään, vaan vähensin ensin 200mg:sta ketipinorista 100mg:n, ja lopetin 20mg seronilin kokonaan. Sen jälkeen söin ketipinoria n. 50mg, ja nyt kokeilen kokonaan olla ilman.
Vierailija kirjoitti:
Käytin 10 vuotta ja yritin moneen kertaan lopettaa. Se on todella vaikeaa! Kävin samalla terapiassa pitkään ja lopulta pääsin irti... Nyt melkein vuosi jo ilman terapiaa ja lääkkeitä. Ihanaa tuntea tosi onnen tunteet ja välillä pystyä itkemäänkin.
No minä olen syönyt niitä vain reilun kahden vuoden ajan, mutta silti on vaikeaa. Pystyn itkemään, mutten koe olevani ikinä hyvin onnellinen, en esimerkiski pysty ihastumaan. Onnea kuitenkin sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Mikä lääke?
Mulla duloksetiinista tuli pariksi viikoksi kamalat vieroitusoireet, onneksi oli rauhoittavia joiden avulla nukuin. Meni ohi ja kaikki palautui.
Fluoksetiinista en muista tulleen mitään. Lopetin kummatkin siis seinään noin puolen vuoden käytön jälkeen.
Olethan lopettanut tarpeeksi hitaasti annosta pienentäen?Tuo lääkkeen aloitus ja lopetus on muuten pahasta kun elimistö ei totu siihen missään vaiheessa kunnolla ja seuraavalla kerralla lääke ei saata enää tehotakaan.
Käy lääkäriltä apua unettomuuteen. Kaikki tuntuu varmasti moni kerroin kamalammalta unen puutteessa.
Ketipinor. En lopettanut yhtäkkiä, vaan melko pikku hiljaa. Seuraava lääkäriaika on helmikuun lopulla, jos sinne asti saisin sinniteltyä, tuskin, tarvitsisin kyllä jotain unettavaa. Joskus määrättiin lyhytvaikutteisia ketipinoreja myös, resepti on vain kyllä jo vanhentunut.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ottaa lääkkeitä tarvettansa enempää ensinkään, vaikka lekuri sanoisi mitä. Etenkään kun on kyse psyykenlääkkeistä. Jokainen ihminen on erilainen ja ainoastaan kokeilemalla selviää paljonko kannattaa ja tarvitsee mitäkin psyykenlääkettä käyttää.
Silloin meni huonosti, olin jo osastolle menossa, mutta annoin lääkkeille mahdollisuuden. Ne toimivatkin, muttei niitä kauan voi syödä, jos ei halua olla päästä laiska.
Kiitos. Mullakin uni on heikentynyt lääkkeiden käytön jälkeen, mutta pärjään. Olen lisännyt liikuntaa joka päivään ja siten kroppa on väsyneempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Öö" misä kumpuaa halusi lopettaa psyykelääkkeiden käyttö? - Ei niiden käytössä ole, ei ainakaan pitäsi olla mitään väärää, jos käytö on ns. hallinnassa. Minä menisin lääkärin juttusille, jos kokisin, että (mieliala)lääkkeestä on enempi haittaa kuin hyötyä...
Mikä öö? Suomi on vapaa maa. Lääkitys on vapaaehtoista.
Sitä "öö", etä vain otettu lääke auttaa, tai pitäisi auttaa... Psyykelääkiykselle lienee syynsä ja jos niistä huomaa odottamatomia / merkittäviiä sivuoireita on syytä pyrkiä lääkärin pakeille, jos vain sellaiseen löytyy voimia ja jaksamista on. Sen sijaan, että lähtisi kovin sooloilemaan...
Onnea vaan