Lukihäiriö dg haitaksi, jos haluaa poliisiksi,armeijaan tms ? ( poika ei halua jatkotesteihin)
17 vuotias lukiolainen jäi kiinni lukihäiriön esitestistä. Mutta hän ei halua jatkotesteihin, jossa testattaisiin tarkemmin.
Poika sanoo, haluaisi töihin poliisiksi, armeijaan, rajavartiolaitokselle rajavartijakso tai jotain vastaavaa. Voiko näihin tehtäviin pääsyssä muodostua esteeksi,jos on saanut diagnoosin lukihäiriöstä?
Poika on aina lukenut .melko heikosti ja nyt lukiossa lukuaineissa arvosanat ei ole hyviä. Oppii parhaiten tunneilla kuuntelemalla, ei kirjasta lukemalla. Itse ajattelen, voisi hyvin saada tuon diagnoosin, vaikka en mikään lukihäiriön asiantuntija olekaan.
Toisaalta fysiikasta, matematiikasta arvosanat on ysin luokkaa, mistä voi olla iloinen.
Jos poika menee lukihäiriön jatkotesteihin, voiko siitä olla hänelle haittaa jatkossa?
Kommentit (35)
(Poika on liikunnallinen. Lisäksi hän sosiaalisesti lahjakas, joten voisi ehkä hyvin sopia poliisiksi, osaisi puhe-judoa ym. )
Päinvastoin, todistuksella saa apua pääsykokeisiin, ylppäreihin ym. Kannattaa hakeutua tutkittavaksi ja saada todiste vammasta. Muuten antaa ihan turhaan tasoitusta toisille.
Itse sain amk:ssa kielistä vapautuksen keskivaikean lukihäiriön takia. Yritin suorittaa kurssit, mutta ei tullut mitään ja opintolautakunta myönsi opettajan suosituksella vapautuksen. Mutta siinä pitää oikeasti yrittää ja osoittaa olevansa muuten hyvä yksilö. En sitten tiedä, miten huomioidaan hakuvaiheessa. Veljellä on vielä pahempi lukihäiriö, sai armeijasta vapautuksen jo kutsunnoissa, mutta meni vapaaehtoisena kuitenkin yrittämään, mutta kun ei oppinut armeijan termejä ja käytösmääräyksiä, sai burnoutin ja jätti kesken. Olisi varmasti päässyt pitkällekin, on hyvin urheilullinen ja armeija kiinnosti kovasti, henkisesti raskasta aikaa mutta jospa sun poika pärjäisi paremmin.
Nelonen jatkaa: itselle oli lh-diagnoosi helpotus, en olekaan tyhmä vaan mun aivot toimii poikkeuksellisesti. Kokeilemalla sen tietää, mihin pystyy ja yleensä lukihäiriö ei ole este, vain hidaste. Enkä usko, että lukihäiriö tarkoittaa missään automaattista diskausta, kuten vaikka huono näkö lentäjällä. Diagnoosi kannattaa mun mielestä hankkia. Jos löytyy kiinnostava ala ja pärjää opinnoissa muuten hyvin paria kurssia lukuunottamatta, voi vapautuksesta aina neuvotella. Jos pelkää jo ennakkoon epäonnistumatta, jää alhaiselle tasolle. Moni lukihäiriöinen on fiksu ja jopa nero, nykyinen opiskelujärjestelmä vaan tekee sen loistamisen vaikeaksi.
En ole varma asiasta, mutta eikö nuo diagnoosit ole yleensä salaista tietoa, jonka saa antaa viranomaisten käyttöön vain poikkeustapauksissa? Luulisi, ettei lukihäiriö nyt olisi mikään mahdoton diagnoosi.
Voit myös lähettää sähköpostia noille mahdollisille tuleville työpaikoille ja kysyä miten he suhtautuvat näihin diagnooseihin. Jos aihe on pojalle nolo, niin voit vaikka kysyä hänen puolestaan, jolloin heillä ei jää mitään tietoja oikeasta kysyjästä. Ja kysy yleiseen tyyliin äläkä selitä mitään poikasi lukuvaikeuksista.
Lukihäiriö ei ole este. Ehdottomasti kannattaa käydä ne testit ja kokeet jotta saa ylioppilaskirjoituksissa ja tulevissa koulujen pääsykokeissa tarvitsemansa hyvitykset jos ja kun sellaisia voidaan antaa.
Mutta riippuu kuitenkin lukihäiriön vakavuudesta, esimerkiksi poliisit kirjoittavat työkseen paljon erilaisia tekstejä ja ilmoituksia, joten kieliopilla ja kirjoituskyvyllä on merkitystä. Kirjaimet pitää saada oikeille paikoilleen jne. Sama muilla viranomaisilla missä työtehtäviin kuuluu tuottaa tekstiä. Samoin luetun ymmärtäminen tulee olla vaaditulla tasolla eikä näistä voida joustaa. Kaikki mitataan kyllä pääsykoevaiheessa.
Mutta enivei oli sitä diagnoosia tai ei, se lukihäiriö näkyy JOS NÄKYY esimerkiksi polamkin pääsykokeiden kirjallisessa kokeessa joka tapauksessa jolloin siitä joko on haittaa tai ei ole.
Jos jokin on este, se on se lukihäiriö oireineen, eikä se, että on siitä diagnoosi. Kuka sitä edes kyselee?
Poliisikoulutukseen pyrkivien pääsykoetta muutettiin hiljan niin, että kirjoittamistehtävästä tehtiin karsiva. Näin siksi, koska koulutukseen oli päässyt sisään ihmisiä, jotka eivät sitten kyenneet selviämään opinnoistaan heikon luku- ja kirjoitustaidon takia.
Oli sitten mikä vaiva vain, tietyt asiat pitää pystyä tekemään.
Armeijaan pääse kehitysvammaisetkin.
Kiitos vastauksista. Täytyy nyt vielä kannustaa poikaa, että menisi niihin testeihin.
Myös logisttiika-ala kiinnostaa poikaa.
Ja oli äskettäin laatinut pitkän hakemuskirjeen ensi kesän kesätöihin, eli ei tekstin tuottaminen ylivoimaista ole.
Logistiikka alalle ei ole estettä, oma poikani opiskeli ja oli saanut vapautuksen kielistä.
Tiedän lakimiehen, jolla selvästi on paha lukihäiriö.
Jokaisessa sen tekemässä asiakirjassa on kirjoitusvirheitä. Ärsyttää, kun sillä on tunti veloitus ja niitä sitten mun pyynnöstä korjailee. En viitsi enää vaihtaa, kun se on vanhempieni kanssa jo aloittanut.
Luen hitaasti ja juiduin lukemaan asiat moneen kertaan ennen kuin jäi kaaliin mikään... Siitä huolimatta valmistuin yliopistosta maisteriksi. Teetti vain pirusti töitä, kun samaan aikaan kaveri luki illassa kirjan, minulla meni koko viikonloppu...
Liityn muiden vastaajiin täällä ehdottomasti kannattaa lukihäiriö diagnoosi hankkia jos on lukihäiriö. Poikasi saisi jatkossa helpotusta esimerkiksi vastausaikaa enemmän kokeessa tai kirjallisen tehtävän ei tarvitse olla yhtä pitkä kuin muiden ym. missä poikasi tarvitsee tukea. Myös työharjoittelu paikoissa, kesätyössä ja sitten työ elämässä kannattaa kertoa lukihäiriöstään niin ei synny väärinkäsityksiä. ( moni saa lukihäiriö diagnoosin vankilassa, kun testataan lukihäiriö. Näistä moni on kansakoulua käyneitä jotka on jättänyt koulun jossain vaiheessa kesken, luullen olevansa tyhmä. Diagnoosi on siis heille iso vaikutus itsetuntoon ja diagnoosin jälkeen saa opiskeluun oikeaa tukea.)
Poikasi kannattaa käydä opinto-ohjaajalta kysymässä enemmän/selvittävät mikä on reaalisesti mahdollista opiskella.
Vaikuttaa siltä että poikasi lukihäiriö olisi vaikeusasteiltaan lievämmästä päästä joten moni opiskelupaikka/työ on mahdollista. Tsemppiä. T. Koulunkäyntiohjaaja
Se voi olla se poliisi joka osaa kirjoittaa niin ei haittaa lukihäiriö.
Diagnoosilla saa lisää aikaa testeissä ja kokeissa. Siitä ei ole mitään haittaa. Kannattaa ottaa.
Ap sä kysyt vääriä kysymyksiä. Kysyt että pääseekö joku haaveilija poliisiksi jne. Oikea kysymys on se että haluaisitko kohdata randomisti kadulla häiriöisen poliisin, tullivirkailijan, sotilaan tms. Siitä on oikeasti kysymys. Jos haluat lapsesi johonkin hommaan niin kuvittele joku itsellesi merkityksetön palvelemaan itseäsi näissä ammateissa niin ymmärrät lapsesi mahdollisuudet alalla.
Ehdottomasti lukitesteihin! Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa saa peräti 2h lisäaikaa jos on lukihäiriö. Harmittaa vietävästi näin yliopistossa kun vasta nyt selvisi että minulla on ADHD. Silläkin diagnoosilla olisi nimitätin saanut tuon saman 2h lisäaikaa kirjoituksissa. Ei kannata turhaan antaa muille tasoitusta, vaan kaikki tukitoimenpiteet heti käyttöön. Itse olen luulut koko ikäni olevan normalia tyhmempi, mutta olikin ADHD.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti lukitesteihin! Esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa saa peräti 2h lisäaikaa jos on lukihäiriö. Harmittaa vietävästi näin yliopistossa kun vasta nyt selvisi että minulla on ADHD. Silläkin diagnoosilla olisi nimitätin saanut tuon saman 2h lisäaikaa kirjoituksissa. Ei kannata turhaan antaa muille tasoitusta, vaan kaikki tukitoimenpiteet heti käyttöön. Itse olen luulut koko ikäni olevan normalia tyhmempi, mutta olikin ADHD.
Mikä on ihan väärin. Miksi kenenkään lukihäiriötä pitäisi tukea? Haluanko lukihäiriöisen ohjaamaan lentokonetta jossa olen kyydissä tai ottamaan vastaan hätäkeskuspuheluani tai suunnittelemaan mitään laitetta joka voisi väärin toimiessaan vahingoittaa minua? EN HALUA. Poliittinen korrektius hanuriin koska se perää että ihmisten pitäisi olla jotain minijeesuksia jotka ihan mielellään ottaa ne naulat ranteen läpi kunhan joku epäpätevä haaveilija vain saa harjoittaa ammattiaan. HYI.
Vierailija kirjoitti:
Ap sä kysyt vääriä kysymyksiä. Kysyt että pääseekö joku haaveilija poliisiksi jne. Oikea kysymys on se että haluaisitko kohdata randomisti kadulla häiriöisen poliisin, tullivirkailijan, sotilaan tms. Siitä on oikeasti kysymys. Jos haluat lapsesi johonkin hommaan niin kuvittele joku itsellesi merkityksetön palvelemaan itseäsi näissä ammateissa niin ymmärrät lapsesi mahdollisuudet alalla.
Tuttu nuori, jolla on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet, on nyt lähihoitaja ja töissä vanhainkodissa.
Vissiin kuitenkin sopii muuten alalle.
Poliisiparista toinen osaa lukea, toinen kirjoittaa. Onnistuuko edes jompi kumpi auttavasti?
Rajavartijan hommassa riittää kun osaa kantaa maamuumien matkalaukkuja. Univormu tullaankin lähikuukausina muuttamaan sellaiseksi piccolon asuksi (arvomerkeillä toki).