Onko tuttujen tai sukulaisten halaaminen oikeasti joillekin niin tärkeää, että halailemattomuus alkaa ahdistaa?
Onko halailu oikeasti niin tärkeää, että halailemattomuus alkaa ahdistaa? Itse en halaile juuri koskaan ketään enkä osaa halailua kaivata. Minusta tuntuu täysin käsittämättömältä, että joku ahdistuu halailun puutteen vuoksi. Pidän koronan riskejä niin suurina, että voisi olla vaikkapa 20v halailematta, jos sillä voisi taudin välttää.
Kommentit (7)
Siis joo no tavallaan kyllä, itse halailen etenkin läheisempien ystävien kanssa melko usein. Perheen kanssa en ikinä. Ei siitä nyt kerrasta ahdistu, mutta kyllähän se hirvittää jos "halailuvälit" rikkoutuvat.
Ja olen muuten mies
en ole ikinä tajunnut tuota tapaa, en pidä että minuun kosketaan, paitsi puoliso.
Tulee varmaan ap sulle suurena yllätyksenä mutta kyllä se joillekin on niin tärkeää että ahii jos ei voi sukulaista halata.
Noita sukulaisia halaavia lienee pari miljardia ainakin joten ei puhuta ihan pikkuisesta joukosta.
Onneksi meidän suvussa ei ole tapana halailla. Koen halailijat erittäin vaivaannuttavina.
Mikä on se tunne, mikä seuraa jos ei pääse halaamaan?
Valaiskaa minua, koska minulle tämä ilmiö on ennestään täysin tuntematon.