Joskus tulee haikea tunne kun olet katsonut oikein hyvän tv-sarjan viimeisen jakson, mikä sarja aiheutti sinulle tämän olon?
Ja oliko tämän sarjan loppu sellainen kuin toivoit?
Kommentit (1001)
Twilight :D :D On kyllä kirja- ja elokuvasarja.
Se haikea olo tulee siitäkin, kun on niin tiiviisiti elänyt mukana sarjan tapahtumissa.
Kun viimeinen jakso loppuu, tulee vähän tyhjä olo, että mitäs nyt?
Viidakkoperhe. Sitä seurattiin tytön kanssa yhdessä ja suretti kun loppui.
Downton Abbeyt katsottuani oli olo haikea. Niistä ihmisistä tuli minulle kuin oma perhe. Ja joo kai, kyllä siinä lopussa taisi asiat lokasahtaa kohilleen jokseenkin niin kuin ajattelin.
Mullan Alla.
Vika jakso oli käsittämättömän upea.
Olive Kitteridge
Loppu kyllä jotenkin poikkesi siitä ehkä, tai sit se oli vaan se Bill Murray kun jotenkin teki siitä tökerön.
Melkein kaikki. Katsoin Toivon orpokodin melkein putkeen, vaikka ensivaikutelma oli yhtä siirappia. Kyllä harmitti, kun luin ettei sille ole ainakaan vielä tehty jatkoa.
”Normaaleja ihmisiä” oli jotenkin haikea. Siinä eli katsojana mukana omaakin nuoruutta, mutta loppu oli pettymys: miksi ne päätyi tuolla tavalla erilleen? Piti kuvitella vaihtoehtoinen loppu mielessä, että kyllä ne varmaan päätyivät taas yhteen....
Harva sarja vain loppuu tyylikkäästi. Yleensä hosutaan loppuun avoimia juonia kiinni.
Niitä harvoja jotka sai tyylikkään lopun esimerkkinä tulee mieleen Babylon 5.
8 surman luotia ja psyko sarja.
Sopranos. Aivan loistava lopetus. Ei sellainen kuin olisin toivonut, mutta hieno ja vaikuttava.
True detective 1. kausi. Siinä oli kaikki kohdillaan: kiinnostava juoni, onnistuneet näyttelijävalinnat, mahtavaa dialogia ja upeasti lavastettu/puvustettu ja ennen kaikkea kuvattu.
Le Bureau. 50 jakson jälkeen haikeus.
Juuri tänään, katsoin loppuun k-draama Reply 1988. Herranen aika että oli koskettava😭
Viimeksi The queen's gambit