Mies ei tee kanssani mitään!

vaimo vain tekee töitä, eikä elämässä muuta ole.

haluaa tehdä kaiken minun kanssani. On juuri työmatkalla Brysselissä ja soitti äsken. Sanoi, kuinka tylsää on, kun on yksin... Kivahan tuo on kuulla, mutta arvaatko - minulla on yllättäen samat harrastukset kuin miehellä :-).

mies tee mitään

Ennen lapsia katseli sohvalla TV:tä tai oli tietokoneella, myöhemmin teki tietsikalla sivubisnestä. Muistelen, että mä tein lähes kaikki kotityöt, pyykkihuolto sovittiin lopulta miehen hommaksi. Ei saanu oikeen houkuteltua lenkillekään, itekseen sitten välillä kävin.



Nyt on kaks lasta. Mies on ollu jonkun vuoden yrittäjä ja tekee aamusta iltaan töitä. Mulle on jääny kaikki kotityöt sekä lasten hoito 24/7. Ei hyvä.



Parin kuukauden päästä palaan takaisin töihin. Mies aloittaa myös lähiaikoina tavallisen päivätyön ja jättää yrityshommat (ainakin suurimmaksi osaksi). Jännittää, miten sen arjen sais silloin luistamaan tasapuolisemmin. Että jotenkin jaksais.

Töiden jälkeen mies osallistuu aina ruuan laittoon ja tehdään se ruoka yhdessä. Syödään ja jutellaan samalla koko perhe. Katsotaan telkkaria yhdessä tai pelataan vaikka korteilla.

Käydään yhdessä ulkoilemassa lasten kanssa ja jne.

Ei kai sitä sen kummoisempaa tarvitse tehdä kuin niitä arki juttuja yhdessä.

Jos miestä väsyttää niin voihan sielä sohvallakin yhdessä löhötä.

Ruuan laitto yhdessä voi olla ihan hauskaa verrattuna siihen, että sen tekee yksin.

Keittiöön ei mahdu kuin yksi kokki...

Ruuan laitto yhdessä voi olla ihan hauskaa verrattuna siihen, että sen tekee yksin.

Meillä eukon kanssa nushitahan aina töiren jälkeen ja sitte eukko laittaa ruakaa ja mää makoilen sohvalla.

Kävely on hommojen hommoo.

Käykää vaikka kaljalla.

Ruuat, pyykit hoidan itse mutta lasten kanssa touhuamiseen mies osallistuu. Nukkumaan mennään samaan aikaan yhdeksän kymmenen välillä jotta jaksaa sitten seuraavana päivänä mies töissä ja minä kotona.

Kukin vuorollaan vauva-aikana makasivat sohvalla iskän mahan päällä ja minä sain tehtyä muita hommia tai vaan töllötettyä telkkaria. Varsinkin imetys vaiheessa tuo oli tärkeää että iskäkin sai vaan olla vauvan kanssa.

Nyt kun lapset ovat isompia lähtevät yhdessä pyöräilemään tai pelaavat lautapelejä.

Tosiasia on että siinä vaiheessa kun vauva syntyy ei teidän yhteisille tekemisille paljoa aikaa jää. Toki yhteistä aikaa kahdestaan pitää olla mutta ei silloin aina tarvitse tehdä mitään. Nauttikaa vain oleilusta. Kyllä mekin ennen lapsia pyöräilimme ja keksimme extempore tekemistä mutta nuo ajat ovat menneet ja palaavat sitten jossain vaiheessa takaisin.

Ja siihen ettei mies tee kotitöitä. Nyt viimeistään on hyvä aika opettaa tiskikoneen täyttö/tyhjennys jos ei sitä ennestään osaa. Imurin paikka ja käyttö tarkoitus on myös hyvä käydä läpi. Ja missäs se lähikauppa sijaitsikaan??



T. Äiti kera 4 lapsen

No, meillä hyvin samanlaista. Monesti ollaan eri huoneissa, toinen katsoo tv:tä ja toinen surffaa netissä. Ainoa läheisyyden hetki on kun mennään nukkumaan ja mies ottaa minusta kiinni.



Harrastuksetkin on meillä erilaiset, käydään eri saleilla ja mies rullaluistelee kun minä taas lenkkeilen.



Tässä jotain ehdotuksia, jotka meillä ainakin välillä toimivat:



- puhukaa tilanteesta, mies ei ehkä ymmärrä että kaipaat jotain lisää (mies voi olla oikein tyytyväinen kun oma rakas on vain läsnä, vaikka eri huoneessakin, kun taas nainen kihisee kiukusta kun mies ei "huomaa"...)

- ottakaa tavaksi tehdä yhteinen iltapala tai muu ruokailuhetki (meillä pahimmillaan ruikailutkin ihan eri aikoihin)

- jutelkaa töiden jälkeen miten päivä on mennyt, sinun ja hänen (esitä olevasi kiinnostunut hänen työstään ;))

- koita saada mies lenkille kanssasi, sano että viedään yhdessä vauvaa ulos...(itse olen kyllä huomannut nauttivani yksinäisistä lenkeistäni)

- tulisiko tv:stä jotakin ohjelmaa, josta molemmat pidätte

- kotityöt: tuo nyt vaan on tehtävä selväksi, että miehelläkin on velvollisuuteensa. Meillä kyllä tekee, mutta välillä pitää erikseen sanoa

- suunnitelkaa yhteistä tekemistä (elokuva, teatteri, mökkireissu, ajelette kesällä jonnekin kivaan paikkaan kahville jne.) ja toteuttakaa ne

ja sille kannattaa yrittää tehdä jotain. Totta kai on tärkeää, että pariskunnalla on yhteisiä intressejä ja yhteisiä hetkiä.



Toisaalta en myöskään ymmärrä sitä, että sinä kuolet tylsyyteen, kun mies ei ole kanssasi. Eikö sinulla ole omia kavereita ja harrastuksia?



Meillä töiden jälkeen ja viikonloppuisin joko ollaan yhdessä perheenä/miehen kanssa kahdestaan pariskuntana, tavataan yhteisiä ystäviä tai sitten ollaan omissa harrastuksissamme ja tavataan omia ystäviämme. Eli kaikkea sopivassa suhteessa.

-Pariskunnan yhteistä aikaa (lapsi isovanhemmilla tai esim. kummien kanssa)

-Perheen yhteistä aikaa (tehdään kaikki jotain yhdessä)

-Kummankin vanhemman aikaa lapsen kanssa

-Vanhempien aikaa omien ystävien kanssa (silloin lapsi siis viettää tuota aikaa toisen vanhemman kanssa)

-Kummankin vanhemman omaa aikaa (esim. lenkille ihan yksin)

-Vanhempien aikaa yhteisten ystävien kanssa joko lasten kera tai ilman



Ei ole tylsäksi käynyt...

kun olet siellä lomalla, lapsenkin tultua. Lähtekää viikonloppumatkalle tms. kun kerran on löysempää.

toi mieleen kyllästyneen lapsen. Sen yhteisen tekemisen voi käynnistää myös itse. Ei siis vain niin, että mies tekee aloitteen. Jos haluat että mies tekee kotitöitä lapsen synnyttyä, hänen pitää aloittaa ne nyt. Ja, niinkuin joku jo kirjoittikin, tapaa kavereitasi, mene omiin harrastuksiisi. Pian noihin voi tulla tauko.

Molemmilla puolisoilla (tai kaikilla perheessä) on oikeus omaan rauhaan, mutta toi kuvio, että toinen katsoo telkkaria ja toinen surffaa netissä eikä kukaan puhu mitään, on mun mielestä kyllä puistattavaa arkielämää.

Ainakaan mitään, mikä ei jollain tavalla liittyisi lapsiin. Nyt meillä vanhin 5v ja päätimme mieheni kanssa aloittaa kuntoilun jokin aika sitten. Käymme yhdessä salilla, kuntonyrkkeilyssä yms ja on tosi kivaa kun voi käydä yhdessä! Jotenkin parisuhdekin voinut paljon paremmin!



Liikuntasalilla jolla käymme on myös lasten hoitopaikka, jossa paljon tekemistä lapsille, mm pallomeri!! Joten lapsetkin (5 ja 2v) viihtyvät tosi hyvin ja odottavat oikein innolla pääsevänsä sinne leikkimään.



Meilläkin kyllä minä hoidan suurimman osan kotitöistä, mutta isi on kuitenkin meillä lasten kanssa kotona, kun minä olen töissä, joten joutuu taatusti hoitamaan oman osansa lasten hoidosta! :)

saa rauhassa olla vähän aikaa, eipä mekään muuta sitte illalla yhessä tehä,ku telkkua katellaan... Mitä sitä sitte pitäs tehä?

lenkille tai mihin nyt haluatkin mennä, yksin?

...Meillä ei kyllä ole aikaa miettiäkään, että mitäs sitä tehtäisiin yhdessä!



Lapsia on neljä, joten arki-illat ja viikonloputkin kuluvat tehokkaasti arkiaskareisiin ja lasten kanssa olemiseen. Asumme omakotitalossa ja varsinkin näin kesäaikaan mies kyllä keksii pihalla tekemistä, jos ylimääräistä aikaa on. Aina on jotakin nikkaroitavaa, leikattavaa ruohoa, perunamaan laittoa, pestäviä mattoja jne. jne., puhumattakaan ruoan laitosta ja pyykin pesusta. Lasten kuskaamiset harrastuksiin onneksi ovat aika vähissä näin kesällä! Mies on joka toinen viikko iltavuorossa, joten niinä iltoina olen "yksinhuoltajana" ja huolehdin lasten kanssa yhdessä ne perusarkijutut. Onneksi mies aamuvuoroviikkoinaan laittaa yleensä ruoan. Ja lapset menevät "siinä sivussa"; osallistuvat aikuisten puuhiin, juttelevat ta i leikkivät keskenään.

Ennen lapsia katseli sohvalla TV:tä tai oli tietokoneella, myöhemmin teki tietsikalla sivubisnestä. Muistelen, että mä tein lähes kaikki kotityöt, pyykkihuolto sovittiin lopulta miehen hommaksi. Ei saanu oikeen houkuteltua lenkillekään, itekseen sitten välillä kävin. Nyt on kaks lasta. Mies on ollu jonkun vuoden yrittäjä ja tekee aamusta iltaan töitä. Mulle on jääny kaikki kotityöt sekä lasten hoito 24/7. Ei hyvä. Parin kuukauden päästä palaan takaisin töihin. Mies aloittaa myös lähiaikoina tavallisen päivätyön ja jättää yrityshommat (ainakin suurimmaksi osaksi). Jännittää, miten sen arjen sais silloin luistamaan tasapuolisemmin. Että jotenkin jaksais.

Ihan itse teen kaiken minkä lasten kanssa pystyn tekemään. Kuntoilun (jumppaa olkkarissa), harrastukset (uintia, suunnistuskoulu, puutarhanhoitoa), kotityöt 95% mun hoidossa. Miestä näkyy kotona todella vähän, lomat vietän lasten kanssa. Että semmoista...

Virhe puolison valinnassa.