Aleksis Salusjärven kolumi: Ydinpettymykset tekevät 16-vuotiaita murhaajia

Isän rakkauden puute tekee pojista rikkinäisiä.

Taas kerran ratkaisu olisi varhainen puuttuminen. Jo ennen kouluikää. Ja tähän ei Suomessa panosteta.

Vierailija kirjoitti:

Isän rakkauden puute tekee pojista rikkinäisiä.

Ei. Vaan systemaattisen kasvatuksen. Rajat on rakkautta.

Ei jouda panostaa ja puuttua kun maailmalla on enemmän apua tarvitsevia.

Tampereella Aamulehti totesi aikoinaan, että se olisi naisen puute joka tekee miehistä murhaajia.

Kului muutama vuosi ja siirtyi sukupuolineutraaleihin nimityksiin.

Ihmisiä on liikaa. Ei ole mahdollisuutta olla rauhassa. Rotatkin alkaa ta pp aa toisiaan, kun niitä laitetaan liian paljon samaan tilaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä on liikaa. Ei ole mahdollisuutta olla rauhassa. Rotatkin alkaa ta pp aa toisiaan, kun niitä laitetaan liian paljon samaan tilaan.

Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisiä on liikaa. Ei ole mahdollisuutta olla rauhassa. Rotatkin alkaa ta pp aa toisiaan, kun niitä laitetaan liian paljon samaan tilaan.

Suomessa?

Kyllä. Ei ole kyse maan pinta-alasta, vaan siitä että ne vähät ihmisenalut sullotaan ylitäysiin päiväkoteihin ja kouluihin. Aikuisena avokonttoreihin. Ei mitään rauhaa koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei jouda panostaa ja puuttua kun maailmalla on enemmän apua tarvitsevia.

Kyllä ihan jokainen vanhempi voi hoitaa omat lapsensa ensin ja sitten vasta puuttua maailman asioihin, jos on aikaa ja voimia.

Onko kukaan esittänyt näkemystä, että älylaitteiden tuoma dopamiinin lasku voisi vaikuttaa osin ihmisten äärimmäiseen käytökseen? Yhä useampi kun haalii itselleen hurjia kokemuksia, jotta saisivat aikaan edes jonkinlaisen jännityksen tunteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei jouda panostaa ja puuttua kun maailmalla on enemmän apua tarvitsevia.

Kyllä ihan jokainen vanhempi voi hoitaa omat lapsensa ensin ja sitten vasta puuttua maailman asioihin, jos on aikaa ja voimia.

Eivät taida maailmallekaan antaa apua ne, jotka laiminlyövät omat lapsensa.

Huostaanotot  eivät näytä toimivan.

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan esittänyt näkemystä, että älylaitteiden tuoma dopamiinin lasku voisi vaikuttaa osin ihmisten äärimmäiseen käytökseen? Yhä useampi kun haalii itselleen hurjia kokemuksia, jotta saisivat aikaan edes jonkinlaisen jännityksen tunteen. 

Eilen puhuin aiheesta tuolla peliajan rajoittamista koskevassa keskustelussa, ja aika lailla siellä oli meininki, että ihan ok, vaikka pelaa koko hereilläoloaikansa, jos koulu sujuu. Kun pitää saada harrastaa ja rentoutua ja olla sosiaalinen (?).

Vierailija kirjoitti:

Isän rakkauden puute tekee pojista rikkinäisiä.

Sieltähän se vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä.

Jos ei kokoomus, niin isä on syyllinen ihan kaikkeen.

Suomessa on lähes pakollinen päivähoitolaitos, kotona yli vuoden ikäistä lasta hoitavaan suhtaudutaan kuin muinaismuistoon: etkä tosiaankaan ajattele eläkettäsi ja uraasi? Varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevien lasten kerrotaan syrjäytyvän, jäävän vaille ryhmätyötaitoja ja oppia toisten kanssa olemisesta, omaa vuoroakaan ei osata odottaa ja hienomotoriikka jää kehittymättä, kun ei liimaisin sormin taputella nappeja pahviin.

Samaan aikaan päivähoito on sitä, että lapsille ei ole aikaa. LTO viettää päivänsä väsäten toimistossa vasuja, samaan aikaan lapset hakkaavat toisiaan ja hoitajien kommenttina on se, että lasten kuuluu itse saada selvittää välinsä. Huolta kannetaan siitä kiltistä, joka vetäytyy sivuun tappeluista - mikä siinä on vikana, kun se ei osaa käsitellä tunteitaan nyrkein?

Entä jos päivähoidossa keskityttäisiin kurahousujen sijaan lapsiin ja opetettaisiin heitä olemaan ihmisiksi? Vaatisi hoitajilta sen, että lopetettaisiin jatkuva tiedonvaihto epäolennaisista asioista ja elettäisiin niiden lasten kanssa, ei heidän sivussaan tarkkaillen, mutta asioihin puuttumatta.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on lähes pakollinen päivähoitolaitos, kotona yli vuoden ikäistä lasta hoitavaan suhtaudutaan kuin muinaismuistoon: etkä tosiaankaan ajattele eläkettäsi ja uraasi? Varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevien lasten kerrotaan syrjäytyvän, jäävän vaille ryhmätyötaitoja ja oppia toisten kanssa olemisesta, omaa vuoroakaan ei osata odottaa ja hienomotoriikka jää kehittymättä, kun ei liimaisin sormin taputella nappeja pahviin.

Samaan aikaan päivähoito on sitä, että lapsille ei ole aikaa. LTO viettää päivänsä väsäten toimistossa vasuja, samaan aikaan lapset hakkaavat toisiaan ja hoitajien kommenttina on se, että lasten kuuluu itse saada selvittää välinsä. Huolta kannetaan siitä kiltistä, joka vetäytyy sivuun tappeluista - mikä siinä on vikana, kun se ei osaa käsitellä tunteitaan nyrkein?

Entä jos päivähoidossa keskityttäisiin kurahousujen sijaan lapsiin ja opetettaisiin heitä olemaan ihmisiksi? Vaatisi hoitajilta sen, että lopetettaisiin jatkuva tiedonvaihto epäolennaisista asioista ja elettäisiin niiden lasten kanssa, ei heidän sivussaan tarkkaillen, mutta asioihin puuttumatta.

Päiväkodeissa hoitajat tosiaan on vaan ulkopuolisen tarkkailijan roolissa. Ulkona seisoskelevat ja pläräävät kännykkäänsä päivittäen kuulumisia kavereilleen.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on lähes pakollinen päivähoitolaitos, kotona yli vuoden ikäistä lasta hoitavaan suhtaudutaan kuin muinaismuistoon: etkä tosiaankaan ajattele eläkettäsi ja uraasi? Varhaiskasvatuksen ulkopuolella olevien lasten kerrotaan syrjäytyvän, jäävän vaille ryhmätyötaitoja ja oppia toisten kanssa olemisesta, omaa vuoroakaan ei osata odottaa ja hienomotoriikka jää kehittymättä, kun ei liimaisin sormin taputella nappeja pahviin.

Samaan aikaan päivähoito on sitä, että lapsille ei ole aikaa. LTO viettää päivänsä väsäten toimistossa vasuja, samaan aikaan lapset hakkaavat toisiaan ja hoitajien kommenttina on se, että lasten kuuluu itse saada selvittää välinsä. Huolta kannetaan siitä kiltistä, joka vetäytyy sivuun tappeluista - mikä siinä on vikana, kun se ei osaa käsitellä tunteitaan nyrkein?

Entä jos päivähoidossa keskityttäisiin kurahousujen sijaan lapsiin ja opetettaisiin heitä olemaan ihmisiksi? Vaatisi hoitajilta sen, että lopetettaisiin jatkuva tiedonvaihto epäolennaisista asioista ja elettäisiin niiden lasten kanssa, ei heidän sivussaan tarkkaillen, mutta asioihin puuttumatta.

Mun lapsi oli nyt koronakevään ja kesän pois päiväkodista. Oltiin pääasiassa maalla. Päiväkodissa ne oletti, että lapsi on pudonnut kelkasta. Mutta toisin kävi. Ovat lähes päivittäin hakiessa toistelleet, miten hämmästyttävästi lapsi on joka saralla sinä aikana kehittynyt. Myös sosiaalisesti.

Tyttöystäväteoria ei vaan toimi. Tuollaisen häiriintyneen henkilön kanssa suhde kuitenkin todennäköisesti päättyy ikävissä merkeissä. Häiriintynyt ihminen saattaa lähteä vainoamaan, kostamaan ja tekemään jotakin hirveätä. Tästähän on kokemusta. Suututtaa todella tuo ajatus tyttöystävästä lääkkeenä, koska todennäköisemmin suhde vain pilaisi tytön elämän. Sitä paitsi kyseessä olisi muutenkin aika todennäköisesti hoitosuhde. 😠

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan esittänyt näkemystä, että älylaitteiden tuoma dopamiinin lasku voisi vaikuttaa osin ihmisten äärimmäiseen käytökseen? Yhä useampi kun haalii itselleen hurjia kokemuksia, jotta saisivat aikaan edes jonkinlaisen jännityksen tunteen. 

Aina haetaan syytä jostain "nykyajan" jutusta. -80luvulla se oli videot, -60 luvulla nuoriso musiikki/kulttuuri, 30 -luvulla kirjat/lehdet.

En ole koskaan elämässäni nähnyt väkivaltaista kolmevuotiasta. Missään.