Miksi asperger/ADHD-naisilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin neurotyypillisillä naisilla?
Eikö niitä muka voi tulla neurotyypilliselle naisellekin? Onko myös temperamentista kiinni, kuten herkkyys?
Kommentit (20)
Koska meidän käytöstä virheellisesti luokitellaan mielenterveysongelmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Neurotyypillisen esittäminen on raskasta. Jos et esitä, joudut kiusatuksi ja sorsituksi, joka on sekin raskasta.
Mutta eivätkö nämä autismin kirjon ihmiset ole yleensä introverttejä, eivätkä välitä mitä muut aattelee? Onko sekin väite väärin, että he puhuvat totta ja suoraan, eivätkä osaa esittää muuta kuin on?
Vierailija kirjoitti:
Koska meidän käytöstä virheellisesti luokitellaan mielenterveysongelmiksi.
Eli he eivät kärsi niistä itse?
Vierailija kirjoitti:
Neurotyypillisen esittäminen on raskasta. Jos et esitä, joudut kiusatuksi ja sorsituksi, joka on sekin raskasta.
Amen. Ei mitään lisättävää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neurotyypillisen esittäminen on raskasta. Jos et esitä, joudut kiusatuksi ja sorsituksi, joka on sekin raskasta.
Mutta eivätkö nämä autismin kirjon ihmiset ole yleensä introverttejä, eivätkä välitä mitä muut aattelee? Onko sekin väite väärin, että he puhuvat totta ja suoraan, eivätkä osaa esittää muuta kuin on?
On väärin. Suuri osa autismin kirjon ihmisistä harjoittaa ns. masking-toimintaa, eli tarkoituksella käyttäytyy kuin neurotyypillisen. Introvertteys taas ei suojaa kiusaamiselta.
Masking on termi, kun esitetään neurotyypillistä. Se voi ajaa totaaliseen uupumiseen ja romahtamiseen, joka tulkitaan mielenterveysongelmaksi.
Saiski halukkaat kokeilla millaista on elää ikituli persiin alla :D kyllä kyykkää psyyke enemmän tai vähemmän jossain vaiheessa elämää. T:ADHD- nainen
Eiikös adhd ole neurologiinen sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neurotyypillisen esittäminen on raskasta. Jos et esitä, joudut kiusatuksi ja sorsituksi, joka on sekin raskasta.
Mutta eivätkö nämä autismin kirjon ihmiset ole yleensä introverttejä, eivätkä välitä mitä muut aattelee? Onko sekin väite väärin, että he puhuvat totta ja suoraan, eivätkä osaa esittää muuta kuin on?
On väärin. Suuri osa autismin kirjon ihmisistä harjoittaa ns. masking-toimintaa, eli tarkoituksella käyttäytyy kuin neurotyypillisen. Introvertteys taas ei suojaa kiusaamiselta.
Huomaako yleensä jotkut he vain esittävät? Neurotyypilliset vai autismin kirjon ihmiset enempi?
Vierailija kirjoitti:
Eiikös adhd ole neurologiinen sairaus.
Poikkeavuus, ei sairaus
Se ettei pysty toimimaan monissa asioissa yhtä vaivattomasti kuin neurotyypilliset (esim. sosiaaliset tilanteet voivat olla vaikeita, tarkkaavaisuuden ongelmat vaikeuttavat koulunkäyntiä, epäjärjestelmällisyys tekee arjesta kaoottista jne.) aiheuttaa alemmuuden tunnetta ja masentaa. Monesti saa kuulla omien itsesyytöksien lisäksi muilta olevansa laiska, tyhmä, outo ja mitänäitänyton. Onkos se sitten joku ihme jos vaikuttaa mielenterveyteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiikös adhd ole neurologiinen sairaus.
Poikkeavuus, ei sairaus
Poikkeavuus vai ominaisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neurotyypillisen esittäminen on raskasta. Jos et esitä, joudut kiusatuksi ja sorsituksi, joka on sekin raskasta.
Mutta eivätkö nämä autismin kirjon ihmiset ole yleensä introverttejä, eivätkä välitä mitä muut aattelee? Onko sekin väite väärin, että he puhuvat totta ja suoraan, eivätkä osaa esittää muuta kuin on?
On väärin. Suuri osa autismin kirjon ihmisistä harjoittaa ns. masking-toimintaa, eli tarkoituksella käyttäytyy kuin neurotyypillisen. Introvertteys taas ei suojaa kiusaamiselta.
Huomaako yleensä jotkut he vain esittävät? Neurotyypilliset vai autismin kirjon ihmiset enempi?
Neurotyypilliset saattaa huomata ettei esitys ole täydellinen, esim. katsekontakti saattaa olla liian intensiivinen, puheen sävy vähän liian monotoninen tms. Autismin kirjon ihmiset aika usein tunnistaa toisensa, toisen austistisen seurassa tulee vaan sellainen fiilis että voi olla enemmän oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiikös adhd ole neurologiinen sairaus.
Poikkeavuus, ei sairaus
Poikkeavuus vai ominaisuus?
No ominaisuus tietysti itselle, mutta poikkeavuus valtaväestöön verrattuna.
Nää osaltaan altistaa mielenterveysongelmille.
Vierailija kirjoitti:
Nää osaltaan altistaa mielenterveysongelmille.
Mutta esim voihan katsekontaktin välttely johtua vaikka sosiaalisten tilanteiden pelosta, traumasta yms ilman että olisi mitään autismin kirjoa taustalla esim erityisherkkyys?
Vähemmästäkin uupuu, masentuu ja ahdistuu. Itse olen koko elämäni ajan yrittänyt opetella olemaan "normaali", nykyään onnistun siinä ihan kohtalaisesti. Mutta elämäni ensimmäiset 35 vuotta sain jatkuvasti kuulla käyttäyväni väärin ja olevani vääränlainen. Lisäksi joutuu jatkuvasti olemaan varpaillaan sen suhteen, että tavanomaisiin asioihin tuleekin joku yllättävä muutos. Uniongelmatkin ovat kai aika tavallisia, kun joutuu jännittämään seuraavaa päivää eikä pysty nukkumaan.
T. As
Vaikeampi saada ystäviä, parisuhdetta, työpaikkaa...
Neurotyypillisen esittäminen on raskasta. Jos et esitä, joudut kiusatuksi ja sorsituksi, joka on sekin raskasta.