Olen työtön, ja nautin siitä.
Aamuisin voin herätä ilman kellonsoittoa kun siltä tuntuu. Voin juoda aamukahvit ja lukea uutiset ihan rauhassa. Voin puuhastella, lukea, soittaa, kokkailla herkkuja ja toisinaan myös tavata ihmisiä.
Päiväkävelyt rannassa on parasta, talvellakin sen voi tehdä valoisaan aikaan. Ylipäätään asiat voi tehdä omassa rytmissään ja sen tuntee kyllä, kun koko keho voi hyvin jatkuvasti. Joka päivä vain hymyilyttää ja elämä on ihanaa.
On ollut lottovoitto syntyä Suomeen, koska tämä on mahdollista.
Ehkä joskus saatan mennä töihinkin, jos joku tarjoaa miellyttävää ja tarpeeksi haastavaa tehtävää, jossa voin kehittyä ja josta tienaa rahaa korvauksena menetetystä, kalliista vapaa-ajastani.
Kommentit (8)
Itse enää kymmenien vuosien jälkeen edes ajattele olevani työtön, elän vaan.
Se, että muut tekevät asiasta numeron, tuntuu jo vieraalta.
Suomessa tarvi töitä tehdä. Eihän kuokkavieraatkaan.
On lottovoitto syntya Suomeen, jossa ei ole pakko tehda tyota.
Kiitos teille veronmaksajille, kun mahdollistatte loisimiseni!
T.toinen pummi
Siitähän ei saisi nauttia. Pitäisi muka vain kärsiä.
Kolmas pummi komppaa. Pummius olkoon ilomme, eläkäämme, älkäämme heittäkö elämäämme sorvin ääressä hukkaan, nuo muut näköjään kun haluavat kustantaa meidänkin elämämme, toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Kiitti rahoist!
Kannatan kansalaispalkkaa. Kaikille ei joka tapauksessa ole töitä, joten yhteiskunta säästäisi siinä että kaltaisillesi maksettaisiin minimitoimeentulo ilman velvoitteita. Itse en sellaista elämää jaksaisi. Pääsen nytkin päivällä kävelylle, kun on työ jossa voi itse päättää ajankäytöstään lukuun ottamatta kokouksia ja muita yhteisesti sovittuja tilanteita. Minulla on mielekästä tekemistä, hyviä työkavereita, mahdollisuus koko ajan kehittyä ja oppia lisää, saada onnistumisen kokemuksia ja tietysti ihan kohtuullista palkkaa. Se puolestaan mahdollistaa matkustamisen, sen ettei ruokakaupassa tarvitse katsella hintoja, joululahjat läheisille jne.
Ilman rahaako elet?