Seurustelu epävakaan kanssa

Voi jos hän ymmärtää epävakautensa ja on valmis tekemään töitä sen hiivuttamiseksi.

Miksi ei voisi? Ihminen on paljon muutakin kuin diagnoosi. Jos oikeasti pidätte toisistanne ei mikään vaikeus ole este olla onnellinen.

Ei kai epävakaata personallisuusjäiriötä voi millään lääkitä? Epävakaus pysyy hallinnassa, jos epävakaa itse suostuu hyväksymään tunteensa ja oppii käsittelemään niitä oikealla tavalla.

Riippuu paljon siitä miten oireilee. Se selvinnee vasta myöhemmin. Suhteen muuttuessa siitä voi tulla  pahimmillaan silkkaa painajaista. Varaudu siihen. Vinkkinä : Älä kerro henkilökohtaisia asioita, joilla sinua voisi syvästi haavoittaa ennen kuin tunnet hänet myös vihaisena.

Jos käy terapiassa ja epävakaus on edes jotenkin hallinnassa niin voi onnistuakin.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai epävakaata personallisuusjäiriötä voi millään lääkitä? Epävakaus pysyy hallinnassa, jos epävakaa itse suostuu hyväksymään tunteensa ja oppii käsittelemään niitä oikealla tavalla.

Kyllä sitä voidaan lääkkeinkin hoitaa, mutta tietenkään ne eivät pelkästään riitä.

Miten tuo oireilee miehellä?

Aattele positiivisesti, on sentään lekurissa käynyt kun lääkeetkin ovat. Tilanne ois paljon huonompi jos epävakaa ei ymmärtäisi sen vertaa omaa käytöstään että pitäisi lääkäriä turhana.

En ymmärrä miksi palaisin elämäni tuollaisen tyypin takia. Ystäväksi voisin ottaa, mutta en enempää.

Tykkään huolettomasta ja aika selkeästä elämästä niin paljon, että en sotkisi itseäni tuollaiseen sotkuun ollenkaan. Olen mielummin yksin kuin jonkun hörhön kanssa.

Mikä on sinulle tarpeeksi hyvää? Itselleni tuollainen epämääräinen epävakaus olisi ihan kauhistus. Ehkä sinä ap et kuitenkaan ansaitse parempaa.

Mielenterveystalon sivuilta:

​Häiriölle on tyypillistä laaja-alainen tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus ja käytöksen huomattava impulsiivisuus. Ihmissuhteet ovat usein intensiivisiä ja epävakaita vaihdellen voimakkaasta ihannoinnista täydelliseen vähättelyyn. Käytökselle on ominaista hylätyksi tulemisen pelko, alttius ärtyä helposti, vaikeus kontrolloida suuttumusta, itsetuhoinen impulsiivisuus ja toistuvat itsemurhayritykset. Epävakaata persoonallisuutta on kutsuttu myös rajatilapersoonallisuudeksi tai borderline -persoonallisuudeksi.

Sanoisin, että ei jatkoon.

Mielenterveystalon sivuilta lisää:

Seuraavassa tyypillisiä piirteitä:

-Käsitys omasta itsestä on ailahtelevainen – välillä epäonnistunut, mitätön ja hävettävä yksilö ja välillä erinomainen ja pärjäävä.

-Vaikeus toimia pitkäjänteisesti – elämän suunnitelmat saattavat muuttua nopeasti, on vaikea sitoutua suunnitelmiin tai sovittuihin asioihin.

-Tunteiden sääteleminen on vaikeaa; varsinkin negatiivisia tunteita on vaikea hallita, ja se saattaa johtaa hallitsemattomiin raivonpuuskiin tai pohjattomaan alakuloon.

​-Mielialat vaihtelevat nopeasti joko itsestään tai tilanteiden mukaan.

-Toistuva tai jatkuva sisäisen tyhjyyden tunne.

Impulsiivisuus – hetken mielijohteesta tehdyt asiat, jotka jälkikäteen harmittavat.

-Itsetuhoinen käyttäytyminen – itsensä tahallinen vahingoittaminen tai sillä uhkaaminen.

-Musta–valko-ajattelu - On vaikea nähdä samassa ihmisessä tai asiassa samanaikaisesti sekä hyviä, että huonoja puolia.

-Ajoittain todellisuuden tajun hämärtyminen – harhaluuloja tai epätodellisia kokemuksia saattaa esiintyä eteenkin kriisitilanteissa.

​Käytännössä nämä taipumukset johtavat siihen, että elämä usein tuntuu olevan kaaoksessa ja on erilaisia ihmissuhdeongelmia. Hoitokontaktissa esiintyy vaikeutta sitoutua pitkäjänteisiin suunnitelmiin ja sietää rajoituksia ja sääntöjä.

Oikeasti ap? Miksi hakkaat päätäsi seinään?

Voi olla ihan normaali. Ehkä pientä myrskyä ja vuoristorataa, jos väsyy. Perushoito tärkeää. Liikunta ja uni. Myönteinen ajattelu. Sen muistuttaminen, että asioilla on monta puolta. Sitä epävakaat ei muista. Lipsahdetaan aina välillä sinne synkkyyksiin, eikä päästä pois omin voimin.

Ajattelin ensin, että miksi ei, mutta yläpuolen tekstit luettuani en suosittele enää mitään enempää.

Siis onko kaksisuuntainen vai epävakaa? 

Kaksisuuntaista hallitaan enemmän lääkkeillä, epävakaata enemmänkin terapialla.

Itsellä on negatiivisia kokemuksia epävakaiden ihmisten kanssa, joten en itse lähtisi, mutta on varmasti oikeasti sellaisia epävakaita, jotka eivät ole niin hirveitä, kun ne mitä itse tutustuin, joten en tuomitsisi kaikkea.

Kuitenkin kannattaa miettiä oletko valmis olemaan tälle henkilölle iso tukipilari? Jos olet kerta itse mt-henkilö. Epävakaan kanssa saattaa tarvita normaalia enemmän ymmärrystä ja anteeksiantamista. Toisella mt-ihmisellä ei välttämättä ole sellaisia voimavaroja. 

Kyllä siitä voi eheytyä terapialla, rukouksella ja ajalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla ihan normaali. Ehkä pientä myrskyä ja vuoristorataa, jos väsyy. Perushoito tärkeää. Liikunta ja uni. Myönteinen ajattelu. Sen muistuttaminen, että asioilla on monta puolta. Sitä epävakaat ei muista. Lipsahdetaan aina välillä sinne synkkyyksiin, eikä päästä pois omin voimin.

Jos epävakaus on tiedossa, niin tyyppi ei ole millään tavoin normaali.

Epävakaa on itseasiassa yksi niistä harvoista (jos ei ainoa) persoonallisuushäiriöistä, joista voi iän mukaan "parantua". Eli en lähtisi heti noin tuomitsemaan. Monilla epävakaan oireet haihtuvat iän ja terapian myötä. 

Ei toimi ehkä. Tasapainoinen kumppani pitää olla. Et voi parantaa tai pelastaa toista. Alkoholi lisää ongelmia, jos hän juo. Kaikilla ihmisillä kyllä nuorempana jonkin verran "epävakaampi persoona" kuin myöhemmin voi olla OK, tunteet tasoittuvat. 

Mä en pystynyt. Tosin tässä tapauksessa kyse ehkä enemmän narsistinen häiriö. Impulssikontrollin puutteen lisäksi mukana myös kontrollointi ja syyllistys.