Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Eikö tämä ole aika neuroottista ateismia?

Vierailija
04.05.2009 |

Selvitysten mukaan "järjestöjen ja seurakuntien rooli aamu- ja

iltapäivätoiminnan tuottamisessa on erittäin merkittävä". Palveluntuottajien suurin ryhmä on erilaiset järjestöt, toiseksi suurin ryhmä on seurakunnat ja kolmantena, selvästi

pienimpänä ryhmänä on yksityiset toiminimet tai yritykset. Seurakuntien osuus kaikesta aamu- ja iltapäivätoiminnasta on viime vuosina ollut suomenkielisellä puolella ollut vajaa viidennes ja ruotsinkielisellä puolella hieman yli kymmenys. Tältä pohjalta Esa Iivosen selvityksessä esitetty johtopäätös, jonka mukaan "järjestöt ja seurakunnat tuovat toimintaan monipuolisuutta ja erilaisia sisällöllisiä painotuksia", sisältää periaatteellisen ongelman varsinkin seurakuntien suhteen.



"Seurakunnilla" Esa Iivosen selvityksessä selvästi tarkoitetaan

evankelis-luterilaisen kirkon ja mahdollisesti myös ortodoksisen kirkon seurakuntia, jotka ovat selvästi luonteeltaan ja perustarkoitukseltaan uskonnollisia yhteisöjä. Onkin ilmeisenä vaarana, mikäli selvästi yleisten, julkisten palvelujen piiriin kuuluvaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tuottavatkin kuntien avustamana uskonnolliset seurakunnat, että selvityksessä mainittu "erilainen sisällöllinen painotus" tarkoittaakin niiden osalta ainakin osaksi luonteeltaan uskonnollista sisältöä ja vaikuttamista, mikä on vastoin lapsen oikeuksia ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tätä huolta lisää se, että Opetushallituksen päätöstä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista (27.4.2004) luonnehditaan Esa Iivosen selvityksessä varsin väljäksi ja yleisellä periaatetasolla olevaksi niin, että ohjausvaikutus kärsii asiakirjan väljyydestä ja yleisluontoisuudesta.



Selvityksessä tosin tuodaan esiin myös johtopäätöksissä seuraavaa: "Olisi suositeltavaa, että kunnassa olisi seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan lisäksi muitakin aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottajia. Näin huoltajilla olisi mahdollisuus valita lapselleen toiminta, jonka sisällössä ei ole mahdollisia ristiriitoja perheen uskonnollisen tai muun maailmankatsomuksellisen vakaumuksen kanssa." Tämä ei ole kuitenkaan asianmukainen tapa ratkaista uskonnollisen palveluntuottajan aiheuttamaa ongelmaa uskonnon ja omatunnon vapauden turvaamisen kannalta. Kun aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu perusopetuslakiin ja Opetushallituksen hyväksymiin toiminnan perusteisiin ja kun toiminnan järjestämisen osalta perusajatuksena on säätää aamu- ja iltapäivätoiminta koulun toiminnaksi, kaiken aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee olla kaikille oppilaille sopivaa. Ei voida hyväksyä ajatusta eikä käytäntöä, että peruskoulun alaluokkien oppilaat tai erityisoppilaat joutuisivat hakeutumaan pois omaa koulua lähimmästä aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmästä jonnekin toiseen ja vieraaseen ympäristöön sen takia, että oppilaan omaa koulua lähimmän aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottaminen onkin annettu uskonnolliselle yhteisölle tai seurakunnalle.



Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kuntien ei tule antaa yleistä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ollenkaan uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien hoidettavaksi. Perusopetuslaissa, Opetushallituksen päätöksessä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista ja kuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmissa tulee muutoinkin kiinnittää huomiota ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden turvaamiseen. Mikäli Vapaa-ajattelijain liiton kannan vastaisesti kunnat kuitenkin saavat mahdollisuuden antaa ja antavat aamu- ja iltapäivähoidon tuottamista myös uskonnollisten seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien hoidettavaksi, niitä koskevissa avustus- ja palvelusopimuksissa sekä niiden valvonnassa tulisi kiinnittää erityinen huomio siihen, että toiminta ei saa olla luonteeltaan uskonnollista. Tämä ei ole kuitenkaan uskottava, luottamusta herättävä vaihtoehto, joten kuntien onkin suositeltavaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä joko tuottaa tätä tärkeää ja kehittyvää palvelua itse tai käyttää vain yleiseen palveluun sopivia 3. sektorin järjestöjä.

Kommentit (31)

Vierailija
1/31 |
05.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

haluatko jotenkin tahallaan vääntää kirjoittamani nurin niskoin?

Missään en ole sanonut, etteikö lapsille saisi kertoa eri uskonnoista. Päinvastoin, olen jatkuvasti ollut sitä mieltä, että sellainen tieto on sivistystä. Kuten ekassa kommentissani sanoin, uskonnollisetkin ip-hoidot ovat ok, kunhan muunlaistakin on tarjolla.

Joten ei, en "pidä lastani säkissä".

Olennaista on kuitenkin se, että lapsi saa itse valita. Ja ettei hänelle pakkosyötetä kielteistä käsitystä MUISTA elämänarvoista ja uskonnoista.

Miksi edelleen niputat "MEIDÄT" kaikki samanlaisiksi? En edelleenkään ole ateisti.

Kannattaa muistaa, että uskonnonopetusta vastustetaan myös monissa uskovaispiireissä. He haluavat itse opettaa omaa uskonkäsitystään, eivätkä tykkää, että valtionkirkon versiota pakkosyötetään.

Muista, että kyse on ip-hoitoBISNEKSESTÄ, jossa kunta päättää, mille taholle maksavat hoidosta. Kuka tahansa voi toki alkaa sellaista tarjota, mutta silloin pitäisi velottaa perheiltä oikeat kustannukset eikä se todellakaan pysy saturaisessa. Käytännössä silloin palvelun hyödyntäjät jäävät yksittäisiin perheisiin, mikä on hiukan eri asia kuin esim. juuri ev.lut seurakunnan palvelu, josta kunta solmii ostosopimuksen ja tukee sitä merkittävästi tilat järjestämällä ja maksamalla hoitajien palkasta leijonanosan.

Mä en oikeasti tajua teitä ihmisiä. Jos lapsesi on tullakseen uskoon, hän siihen tulee. Ja toisaalta vaikka kuinka kasvattaisit uskovaista, jos ei ihminen usko, niin se ei usko.

Mä en tajua miten te pidätte lapsianne niin yksinkertaisina, että kuvittelette heidän omaksuvan kaiken olennaisen vain omilta vanhemmiltaan... kuinkas paljon itse elätte oman lapsuudenkotinne oppien ja arvojen mukaan? Ihanko vielä itse elät Xandris tismalleen sen uskontokuvan mukaan, minkä olet lapsuudenkodistasi saanut? Mutta joo, kun äiti on noin välkky, ehkä lapsetkin on sellaisia pallinaamoja, että moinen säkissä pitäminen onnistuu.

Mun lapsille saa ihan rauhassa kertoa islamista, juutalaisuudesta, ties mistä. Lapsi saisi ihan rauhassa osallistua johonkin islamilaiseen rituaaliin, en menisi siitä rikki, eikä lapsenikaan.

Ja tuohon narinaan palvelunjärjestäjistä, jos tahtoa löytyy ateistien taholta, niin varmasti ip-toiminta onnistuu. Yleensä sitä tahtoa vaan ei löydy. Sama kuin esim. Jokelassa, seurakunnat eivät saisi tarjota kriisiapua, vaan eipä ole ateisteilla tarjota yhtään mitään tilallekaan. ALkakaa narista sitten, kun teitä ihan oikeasti syrjitään sen takia, että tarjoamaanne palvelua ei hyväksytä. Niin kauan kun teillä ei ole MITÄÄN tarjota, pitäkää turpianne pienemmällä.

että olemme kaikki ateisteja. Minä en ainakaan ole, vaan hyvinkin uskossa. En silti halua, että kukaan ulkopuolinen alkaa tuputtaa lapselleni omaa versiotaan uskonnosta.

Pointti taisi mennä yli hilseesi. Tässä asiassa on kuntien päättävissä elimissä ihan yhtä mustavalkoisesti asiaan suhtautuvia kuin mitä ilmeisin itse olet. Seurakuntia suositaan uskonnon nimissä eikä siinä oikeasti välttämättä ole kyse hoidon LAADUSTA.

käyttäkää päätänne ja parantakaa tapojanne niin että teidät hyväksytään ip hoidon palvelunantajaksi

Onko kaikki jonkun muun syy?

Rukoilkaan Jumalaltanne neuvoa miten toimia

Vierailija
2/31 |
05.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

...kaikkein asenteellisinta ja suppeinta ja suvaitsemattominta. Tämän voi todeta missä tahansa netin uskontoa sivuavassa keskustelussa. Tyyli on yksi yhteen tämän ketjun viestin 16 kanssa. En puhu nyt sinusta Xandris.



Jos nämä mukaneutraalit tahot, joilla tosiasiassa otsasuonet pullistuu välittömästi jos joku on millinkään eri mieltä, pääsisivät järjestämään jotain lasten kerhotoimintaa, niin huh huh.



Parempi olla reilusti se mikä on, toki voi ja pitää kertoa että jotkut muut ajattelee jotenkin muuten. Mutta arvotyhjiötä tai viileän neutraalia elämänkatsomusta ei ole ole olemassakaan, vaikka jotkut niin luulevat .Jotkut arvot ja uskomukset nimittävät jokaisen ihmisen toimintaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/31 |
05.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minua ei rassaa pätkääkään vaikkapa nyt seurakuntien päiväkerhot tai tosiaan ip-hoito JOS on valinnanvaraa. Itsekin kuulun seurakuntaan, ja maksan ilomielin lapsi- ja nuorisotyöhön veroäyrejä. En silti panisi omia lapsiani noihin, koska oma uskonkäsitykseni on hiukan erilainen ja koen, että on hyvä, että perheille jätetään päätäntävalta uskonHARJOITUKSESSA. (Juu, jumalanpalveluksissa käymme ajoittain, mutta se on sitten meidän oma valintamme, ei minkään instanssin asettama pakko)

Ja varmasti olet oikeassa siinä, että on suvaitsemattomia ateisteja, tiedän itsekin muutaman.

Mutta väitän yhä vastaan sen suhteen, että uskontoon verrattavien elämänkatsomusten suhteen VOI olla neutraali. Toki on arvoja: ei saa tappaa, pieniä on puolustettava jne. - mutta nyt siis puhutaan elämänkatsomuksista, jotka kokovat ihmisiä uskonnon kaltaisiin ryhmiin. Ei yksittäisten arvojen olemassaolosta!

Itse opetan lapsilleni, että meidän kirkkomme sanoo asiasta näin, minä uskon näin ja esimerkiksi islamilaisten mielestä asia on niin...

Valitkoon sitten isona oman dogminsa.

...kaikkein asenteellisinta ja suppeinta ja suvaitsemattominta. Tämän voi todeta missä tahansa netin uskontoa sivuavassa keskustelussa. Tyyli on yksi yhteen tämän ketjun viestin 16 kanssa. En puhu nyt sinusta Xandris.

Jos nämä mukaneutraalit tahot, joilla tosiasiassa otsasuonet pullistuu välittömästi jos joku on millinkään eri mieltä, pääsisivät järjestämään jotain lasten kerhotoimintaa, niin huh huh.

Parempi olla reilusti se mikä on, toki voi ja pitää kertoa että jotkut muut ajattelee jotenkin muuten. Mutta arvotyhjiötä tai viileän neutraalia elämänkatsomusta ei ole ole olemassakaan, vaikka jotkut niin luulevat .Jotkut arvot ja uskomukset nimittävät jokaisen ihmisen toimintaa.

Vierailija
4/31 |
05.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

En usko että kovin helposti muuttuisi ateistiksi tai "vääräuskoiseksi" vaikka olisi jossain ateistien kerhossa. Sen verran vankka kristillinen perustus hänellä on.

Vierailija
5/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olisi asiallista ilmoittaa lähde.

Vierailija
6/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entä lähteesi?



Sinänsä olen sitä mieltä, että koululaisten iltapäivähoidossa SAA olla myös aatteellisia vaihtoehtoja, mutta vain siinä tapauksessa, että tarjolla ON myös vaihtoehtoja, joissa tuota aatteellista puolta ei ole tyrkyllä.



Tuskin ap:kään tykkäisi, jos hänen lapselleen olisi ehdolla ainoastaan muslimiseurakunnan ip-kerho.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

haluaisin vain nähdä sen kunnan jolla on varaa (=halua) tuottaa tätä palvelua ilman seurakuntaa. :)



t. kirkollisveron maksaja, joka mielellään myös käyttää seurakuntansa tarjoamia palveluja

Vierailija
8/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vapaa-Ajattelijoiden tehtävä on ajaa kirkon eroa valtiosta ja edistää uskonnotonta elämäntapaa. Mikseivät he niin saisi tehdä ja siten antaa tuollaisia annanottoja?



Huolestutko tosiaan ihan kamalasti jostain parin tuhannen jäsenen yhdistyksn mielipiteistä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

joskus tuntuu että se on viimeinen oikein siis tosi ahtaan elämänkatsomuksen saareke jossa kaikki on kiellettyä, vaarallista ja vastoin sitä ja vastoin tätä

Vierailija
10/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Seurakunnat eivät osaa viedä viestiään lapsille lasten tavalla, mutta uskonnon opettaminen ei ole lapsen ajattelunvapauden riistoa eikä myöskään aivopesua. Lapsi tarvitsee myös jotakin sisältöä, jotta se oppii itse ajattelemaan. Meidän tehtävä on antaa sitä sisältöä ja luoda myös turvallista henkistä ilmapiiriä lapsillemme perintönä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monella paikkakunnalla se seurakunnan järjestämä kerho tai iltapäivätoiminta on kaikkein halutuinta ja suosituinta, koska se on usein myöskin kaikkein ammattimaisimmin ja ilman voitontavoittelua järjestetty. Ja kovin harvoin sisältää kummoisiakaan uskonnollisia elementtejä.



Moni muun järjestön järjestämä iltapäivätoiminta on puhdasta liiketoimintaa, jossa yritetään mahdollisimman halvalla, vähäisellä ja huonosti koulutetulla henkilökunnalla mahdollisimman ahtaissa (=halvoissa) tiloissa tarhata mahdollisimman monta lasta ja syöttää ne mahdollisimman halvalla ruoalla.



Minusta valinnanvaraa pitää ja saa olla. Toki on reilua, että myös toisenlaisia vaihtoehtoja on olemassa niille, jotka eivät lastaan sinne seurakunnan iltapäivätoimintaan halua. En kuitenkaan ymmärrä, miksi ne lapset joiden vanhemmat sitä haluavat, eivät saisi käydä seurakunnan järjestämässä iltapäivätoiminnassa, eikö SE nyt olisi uskonnonvapauslain vastaistakin?



Meilläpäin on vain nähty sekin, että yli 95% vanhemmista halusi lapsensa seurakunnan järjestämään iltapäivätoimintaan, joka oli huomattavasti laadukkaampaa ja pieni vähemmistö yritti kaikin keinoin tuhota sekä lapsille että vanhemmille mieluisan iltapäiväkerhon tämäntyylisillä kommenteilla. Välillä tuntui kyllä, että ei siinä ajettu lasten etua ollenkaan, vaan vouhkattiin ihan omia vainoharhaisuuksia.

Vierailija
12/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millä oikeudella jonkun uskonnon harjoittajat saavat ihan vapaasti aivopestä lapsia? Entä jos olisi kyseessä joku uskonto, jota et hyväksy? Mitä jos siellä opetettaisiin vaikka saatananpalvontaa? Iloisenako laittaisit lapsesi sinne?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja se on suuri ongelma meidän perheelle. Emme kuulu kirkkoon, emmekä todellakaan halua että lapsemme aivopestään uskovaisiksi, joten meidän lapset joutuvat tulemaan koulusta yksin kotiin. Tämä ei ole neuroottista ateisimia, vaan toimimista omien arvojemme pohjalta.

Vierailija
14/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olennaista on valinnan oikeus. Ikävä kyllä ainakaan täällä stadin lähiössä ei ole valinnanvaraa. Joko panet lapsesi seuran ylläpitämään kerhoon tai sitten vain asukaspuistoon, jossa lapsille ei juuri ole ohjelmaa eikä valvontaa.



Täällä se seura on urheiluseura, eikä lapsia indoktrinoida minkään aatemaailman jäseniksi, joten sinänsä se on ok. Mutta entäpä, jos kyse olisi vaikkapa "väärästä" uskontokunnasta? Jostain poliittisesta aatejärjestöstä (esim. nuoret kotkat nuoruudessani...)? Tuskinpa olisitte sitä mieltä, että turhaa niuhotusta vaatia, ettei lapsille saa kertoa ja opettaa siitä aatteesta mitään.



Uskonnon tuntemus kuuluu sivistykseen, mutta uskonnon harjoitus on kunkin perheen päätäntävallassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että monessa seurakunnassa ostataan, ainakin pappien taholta, toteuttaa uskontokasvatusta paljon laadukkaammin kuin esim. koulussa osataan. Papeilla on tiedossaan uskon perusteet ja myöskin vastauksia lasten kysymyksiin toisin kuin monella luokanopettajalla. He osaavat myös sanoa, mitä ei voi tietää, mitä usko tarkoittaa ja mikä on uskonasia + heillä on tietämys, miten käsitellä epätietoisuutta ym.



Kauhulla olen lukenut meidän kolmasluokkalaisen uskonnonkirjaa (Matka Eedeniin), joka on ihan järkyttävä ja jossa asiat esitetään ihan käsittämättömästi. Kotona saa sitten opettaa asiat uusiksi, kun kirjasta saa sen käsityksen, että raamatun kertomukset ovat sellaisenaan faktaa ja todellisia tapahtumia ja että kaikkiin kysymyksiin olisi olemassa vastaukset. Ilmeisesti asioita myös käsitellään luokassa näin, eli luetaan kertomus ja käsitellään sitä ikäänkuin kyseessä olisi samanlainen fakta kuin mitä matikan- tai ympänkirjassa on.



Sitten opettaja antaa vielä kotitehtäväksi näitä kappaleita, joiden lopussa kysytään esimerkiksi: "Miksi hyvä Jumala lähetti pahoja vitsauksia Egyptiin?", "Miten yhdestä ihmisestä tulee kokonainen kansa?", "Miten on mahdollista että Jumala teki ihmisen savesta?", "Miten on mahdollista, että halvaantunut käveli?", "Mikä on elämässä kaikkein tärkeintä?", "Millainen olisi Jeesuksen hallitsema valtakunta?", "Mitä ikuinen elämä tarkoittaa?", "Miten Maria ymmärsi enkelin puhetta?" tai "Miten kuolemalla voi voittaa kuoleman?" Härtsyykkerit sentään! Eihän noihin osaa vastata kukaan ja kaikkein vähiten kolmasluokkalainen, joka ei ihan vielä ymmärrä täysin eroa tiedon ja uskon välillä. Kyllä nuo asiat pitäisi käsitellä ihan toisin.

Vierailija
16/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että monessa seurakunnassa ostataan, ainakin pappien taholta, toteuttaa uskontokasvatusta paljon laadukkaammin kuin esim. koulussa osataan. Papeilla on tiedossaan uskon perusteet ja myöskin vastauksia lasten kysymyksiin toisin kuin monella luokanopettajalla. He osaavat myös sanoa, mitä ei voi tietää, mitä usko tarkoittaa ja mikä on uskonasia + heillä on tietämys, miten käsitellä epätietoisuutta ym.

.

Mutta mitä jos ei halua lapselleen MITÄÄN uskontokasvatusta? Mitä sitten pitäisi tehdä?

Koulu, valtio ja kirkko pitäisi todella erottaa toisistaan! On törkeää että luterilaista saastaa tungetaan ovista ja ikkunoista pienten lasten maailmaan.

Vierailija
17/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos ei ole tarjontaa, on kai parempi että edes suurin osa lapsista hoidetaan kuin että ketään ei hoideta ?



Voisitteko te itse olla aktiivisia asiassa ?



Seurakunnathan kerää jäseniltään kirkollisveron, jolla mm, näitä palveluja voidaan tuottaa. Jos teidän kaupungissa osasto muut järjestäytyisi niin ehkä voisitte perustaa oman kerhon ? Eihän siihen paljon muuta tarvittaisi kuin tilat ja 1-2 henkilön palkka.

Vierailija
18/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

minut ainakin historian tunneilla aivopestiin neuvostoliiton historiasta jne jne

Neukku oli maa joka oli täsin vailla virheitä historian opettajan mukaan.

Ja amerikka se ikuinen paha.



Aika naurettavaa se touhu, mutta sellaista se 80 luvulla oli.



Ja nyt te pelkäätte mitä? Jotain 3 - 5 min kestävää raamatun satua tai rukoushetkeä. Ne on kivoja tarinoita. Hyvyys aina voittaa pahan.

Vierailija
19/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten aktiivisia eri järjestöt ovat. Kyse on myös siitä, mitä kunta kelpuuttaa palveluntarjoajaksi ja keiden kanssa sopimus ip-hoidosta solmitaan. Joskus suositaan urheiluseuroja, joskus uskonnollisia järjestäjiä.

Jos ei ole tarjontaa, on kai parempi että edes suurin osa lapsista hoidetaan kuin että ketään ei hoideta ?

Voisitteko te itse olla aktiivisia asiassa ?

Seurakunnathan kerää jäseniltään kirkollisveron, jolla mm, näitä palveluja voidaan tuottaa. Jos teidän kaupungissa osasto muut järjestäytyisi niin ehkä voisitte perustaa oman kerhon ? Eihän siihen paljon muuta tarvittaisi kuin tilat ja 1-2 henkilön palkka.

Vierailija
20/31 |
04.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

..jos ruvetaan niinsanotusti paavillisemmaksi kuin paavi itse...



Olennaista on kai palvelun laatu ja sisältö, kunnilla on keinonsa sitä valvoa. Ei se että seurakunta järjestää jotain tee siitä automaattisesti "huonoa ! Kamoon hei !



Meilläpäin toimintaa järjestää myös poliittiset puolueet (kokoomus). En kuulu niihin enkä diggaa niiden ideologiaa, mutta en usko että mitään haittaa lapsille niistä on, enkä epäröisi niihin päästää.



Onko, jos asiaa tarkastellaan filosofisesti, rahan tekeminen iltapäivätoiminnalla ainoa eettisesti kestävä peruste ? jos näin ajatellaan, joudutaan ojasta allikkoon !

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi neljä