Lue keskustelun säännöt.
Onko teidän teinit mykkiä? Oma puhuu vain jos tarvii/haluaa jotain
05.12.2020 |
Meiän keskustelut menee yleensä näin
Minä: onko läksyt tehty?
Teini: mm
Minä: onko nälkä? Kohta on ruoka.
Teini: mm
Minä: miten koulussa meni?
Teini: ihan okei
Mutta sitten jos haluaa mennä kavereille tai kaupasta jotain niin sitä puhetta ja lupauksia riittää: voin käyttää koiran, voin siivota keittiön..
Varmaan ihan normaalia mutta outoa kun en ole tottunut :D aiemmin tyttö oli tosi puhelias
Kommentit (10)
Meillä ei noin käynyt kummankaan kanssa. Aina ollaan keskusteltu paljon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä oli joskus hauska ketju siitä, miten teinit kommunikoi. Jospa joku jaksaisi etsiä sen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei noin käynyt kummankaan kanssa. Aina ollaan keskusteltu paljon
Hassua, meilläkin aina puhuttu paljon mutta silti toinen muuttui mykäksi ja toinen ei
Meidän 13 v tyttö on aina ollut harvasanainen. Aina on saanut nyhtää vastauksia ja yleensä se vastaus on en mä tiiä.
17 v poika taas on aina ollut puhelias. Erityisesti omista kiinnostuksenkohteistaan puhuisi vaikka kuinka paljon. Hänen kanssaan voi helposti puhua kaikesta. Keskustelu on jouhevaa, joskus innostumme väittelemään. Usein ajattelen, että näin helppoa sen juttelun pitäisi olla vaikka oman puolisonsakin kanssa. Meillä ei ole.
Meillä kaikki puhutaan normaalisti. Jos joku on mykäksi heittäytynyt niin siihen on puututtu heti. Ri ole kunnioittavaa käytöstä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi lapsistamme vaikeni 6v. Ei mitään riitaa, hyvät välit, luokkansa huippuja. Hänellä ei vain ollut mitään sanottavaa meille😀
Lukion jäljeen hän muutti omilleen ja 1. viikonloppuna kun tuli käymään kotona puhui 2 tuntia putkeen. Juttua tuli ihan käsittämättömästi, kaikki puhumatta jääneet jutut ja kaikki uusi kiva!
Sen jälkern ei hiljaista hetkeä ole ollut:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonon kasvatuksen tulostahan tuo on. Kyllä lapsille pitää opettaa jo pieninä käytöstavat ja muiden ihmisten kunnioittaminen.
Vanhemmat tekevät lapsille karhunpalveluksen kun jättävät kasvattamatta. Joutuvat sitten kantapään kautta oppimaan miten ollaan ja eletään.
Omasta teini-iästä ei ole niin kauaa ettenkö muistaisi tuota aikaa hyvin. Sanoisinkin, että jos teini on mykkä, anna hänen olla mykkä. Sen sijaan, kun teini tulee sohvalle istumaan viereen ja juttelee, ole läsnä. Itsellä kun tuli ne hetket olla läsnä, siinä oli aina äidin miesystävä vieressä pällistelemässä jolloin ei tehnyt mieli jutella ja kertoa omia asioita. Välillä tuntui myös että kertomiani asioita vähäteltiin ja ajatukseni torpattiin. Siitä tulikin tunne että turha tässä kai on mitään koskaan kertoa, että sen kun vaan tekee ja elää elämäänsä eikä turhaan kysele lupia. Ilmankos vieläkin on vaikea jutella äidilleen. Joten, ole läsnä ja kuuntele ja ole kannustava kun teini hakeutuu juttelemaan :)
t.kolmekymppinen.
Joo samanlaisia, eiköhän se pian mene ohi