Mikä on tämä joukko-oppi, josta on monessakin ketjussa mainintoja?
Juu, google kertoo, mutta kaipaan hlökohtaisia kokemuksia niiltä, joille on sitä opetettu
Kommentit (16)
Tätä se oli 70-luvulla alkuopetuksessa!
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/joukko-oppia-vareissa
Ääliömäinen menetelmä opettaa tai oppia matematiikkaa.
Katsele vaikka tämä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/joukko-oppia-vareissa
Vierailija kirjoitti:
Omakohtaista kokemusta on, mutta arvaapa muistanko enää? Menin kansakouluun vuonna 1968 enkä nyt ihan tarkkaan muista, monennellako luokalla alkoi joukko-oppi. Oli olevinaan jokin uusi ja hieno matematiikan juttu. Sen muistan, että vanhempia kiellettiin auttamasta lapsiaan matikan tehtävissä, koska vanhemmat eivät osanneet joukko-oppia. Niin ja sen muistan, että oli ympyröitä, joiden sisällä oli lisää ympyröitä, kolmioita tai neliöitä. Ja sitten ne uloimmat ympyrät saattoivat olla joko erillään, limittäin tai toinen ympyrä kokonaan toisen sisällä.
Alkiot, osajoukot ja unionit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakohtaista kokemusta on, mutta arvaapa muistanko enää? Menin kansakouluun vuonna 1968 enkä nyt ihan tarkkaan muista, monennellako luokalla alkoi joukko-oppi. Oli olevinaan jokin uusi ja hieno matematiikan juttu. Sen muistan, että vanhempia kiellettiin auttamasta lapsiaan matikan tehtävissä, koska vanhemmat eivät osanneet joukko-oppia. Niin ja sen muistan, että oli ympyröitä, joiden sisällä oli lisää ympyröitä, kolmioita tai neliöitä. Ja sitten ne uloimmat ympyrät saattoivat olla joko erillään, limittäin tai toinen ympyrä kokonaan toisen sisällä.
Alkiot, osajoukot ja unionit!
No niin olikin!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Ääliömäinen menetelmä opettaa tai oppia matematiikkaa.
Katsele vaikka tämä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/11/23/joukko-oppia-vareissa
Häh ei joukko-oppi ole opetusmenetelmä😅 tuo linkkaamasi on menetelmä joukko-opin opettamiseen.
Oli helppoa. Opettaja olla kuulumatta joukkoon.
Joukko-oppi on osa modernin matematiikan perustaa.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Boolen_algebra
Lueppa tuosta.
Helpompi tapa ymmärtää ynnä-/pois-/ jako- ja kertolaskua.
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Boolen_algebra
Lueppa tuosta.
Helpompi tapa ymmärtää ynnä-/pois-/ jako- ja kertolaskua.
Koodarit tekee tuota päivätyönään. Ja tienaa helevetin hyvin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Boolen_algebra
Lueppa tuosta.
Helpompi tapa ymmärtää ynnä-/pois-/ jako- ja kertolaskua.Koodarit tekee tuota päivätyönään. Ja tienaa helevetin hyvin?
Koodarille riittää pieni osa tuosta mitä wikissä luki.
Muistan erityisen hyvin sen, kun punakantisessa oppikirjassa oli tehtävä, jossa piti erotella erilaiset alkiot toisistaan. Minä näin vain banaaneja ja omenoita, mutten yhtään alkiota. Opettaja ei ymmärtänyt minua enkä minä opettajaa. Jäi aika elävä muistikuva. Negatiivinen.
Syytän joukko-oppia siitä, että alun alkaenkin heikohkot laskutaitoni jäivät todella heikoiksi, kun perusteet olivat niin hatarat. Kertotaulua en oppinut koskaan. Opettaja minustakin tuli, mutta onneksi ei tarvitse matikkaa osata edelleenkään.
Käytetään tietotekniikassa mm. relaatiotietokantojen operaatioissa.
joukko-oppia oli iiihan ekaluokalla jo kaaauan sitten 1970-luvun alussa
🙂
Oli peruskoulun alkuaikojen matematiikkaa 70-luvulla. Olin silloin keskikoulun ensimmäisellä, eli nykykoulun 5. luokkaa vastaavalla, kun aloitettiin joukko-oppia.
Meitä taitaa olla aika vähän, jotka siitä pitivät ja ymmärsivät, ja saivat siitä kympin. Ensimmäiset itse ansaitsemani rahat sain opettamalla joukko-oppimatematiikkaa toiselle koululaiselle, jolle se ei oikein avautunut.
Vasta yliopiston tilastotieteen ja spss-kursseilla oli jotain joukko-oppiin vivahtavaa. Muuten se oli täysin hyödytöntä.
Omakohtaista kokemusta on, mutta arvaapa muistanko enää? Menin kansakouluun vuonna 1968 enkä nyt ihan tarkkaan muista, monennellako luokalla alkoi joukko-oppi. Oli olevinaan jokin uusi ja hieno matematiikan juttu. Sen muistan, että vanhempia kiellettiin auttamasta lapsiaan matikan tehtävissä, koska vanhemmat eivät osanneet joukko-oppia. Niin ja sen muistan, että oli ympyröitä, joiden sisällä oli lisää ympyröitä, kolmioita tai neliöitä. Ja sitten ne uloimmat ympyrät saattoivat olla joko erillään, limittäin tai toinen ympyrä kokonaan toisen sisällä.