Mistä JOULUN TAIKA oikein lapsena syntyi ja mihin se katosi kasvun myötä?

Se taika katoaa suorittamiseen. Aikuisena se taika on taiottava itse, mutta lapsi saa vaan kokea sen valmiina.

Lapsen uskosta

Salaisuudesta, jännittävyydestä, odotuksesta.

Itse arvelen seuraavien seikkojen vaikuttavan:

- Lapsena kaikki vain tapahtui, itse asiaan vaikuttamatta. Nyt täytyy joulun taika itse toteuttaa lapsille, joten kaikki mystiikka siitä on poissa. 

- Jouluja on jo niin paljon takana, että kaikki on nähty ja koettu moneen kertaan

- Enää ei ole jouluna lunta. Lapsuudessa jouluisin useimmiten oli maisema valkeana.

Muistan ensimmäisen joulun, joka ei enää tuntunut miltään. Taisin olla esimurrosikäinen, ehkä 9-11 v. Samoihin aikoihin havaitsin itsessäni ensimmäisen kerran masennusta, josta tulikin lopulta krooninen.

Mielestäni lapsen mieli on kuin Edenin puutarha, jossa eletään vailla huolta huomisesta, maailman asioista, hyvyydestä ja pahuudesta. Murrosiän lähestyessä lapsi puraisee omenaa ja viettääkin loppuikänsä paratiisin ulkopuolella huolten, murheiden, tuomitsemisen vallassa luokitellen asioita hyviksi ja pahoiksi.

Samalla kyky tässä hetkessä elämiseen ja hetkestä nauttimiseen katoaa.

Hyvä jatkokysymys olisi sekin, että mistä joulun taikaa saisi taiottua aikuisen jouluun?

Ei se ole minulta koskaan mihinkään kadonnut :)

Vierailija kirjoitti:

Itse arvelen seuraavien seikkojen vaikuttavan:

- Lapsena kaikki vain tapahtui, itse asiaan vaikuttamatta. Nyt täytyy joulun taika itse toteuttaa lapsille, joten kaikki mystiikka siitä on poissa. 

Mutta vaikka taika oli ihmisten rakentamaa, niin se tehosi. Tehoaahan se nyt aivan samalla tavalla kun avaa vain mielensä ottamaan sen vastaan <3

Odotus luo joulun taikaa. Mielestäni aikuisena ehdottomasti parasta on se joulun odotus, siinä on samaa tunnelmaa kuin lapsena. Vaikka sen tunnelman saakin nyt luoda itse, niin ainakin sen vielä muistaa mitkä asiat itselle oli lapsena tärkeitä, ja voin samaa järjestää nyt omille lapsilleni.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole minulta koskaan mihinkään kadonnut :)

Paljasta ihmeessä salaisuutesi meille muillekin :)

Vierailija kirjoitti:

Hyvä jatkokysymys olisi sekin, että mistä joulun taikaa saisi taiottua aikuisen jouluun?

Pitää uskaltaa heittäytyä leikkiin mielikuvituksensa kanssa :)

Katosi se kyllä ihan lapsenakin jo, jos vanhemmat oli humalassa ja tappeli aina tällaisina ihanina juhla-aikoina.

Välkkyvät kimalteet ja kynttilät sekä enkelikellot ja koristeet - onhan ne aika taianomaista. 60-luvulla ei vielä ollut muuten niin paljon tavaraa, joten tällainen ”turha” kauneus ehkä vaikutti voimaakkaammin kuin nyt. Myös lahjoilta odotti enemmän, ehkä oli pitkään tarvinnut jotain harrastusvälinettä, jonka vihdoin jouluna saattoi saada. Se avasi uusia mahdollisuuksia, mitä nyt ei enää useinkaan ole, koska kaikkea on.

Lapsena muistan sureneeni joulun loppumista, ja pieni lohdutus oli joululaulun sanat ”mutta ensi vuonna hän, saapuu lailla ystävän”.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole minulta koskaan mihinkään kadonnut :)

Vai niin, Peter Pan.

Tuo on niin totta! Nykyisin se taika pitää luoda itse.

Muistan lapsena jouluaaton, aamuhämärän, kun äiti oli jo laittanut kynttilän palamaan. Riisipuuro ja mandariinit tuoksuivat (mandariineja sai silloin harvoin). Äiti oli laittanut taas samaan, tuohiseen pikkukoriin pähkinöitä ja rusinoita pöydälle, kuten joka joulu. Oli se ihanaa, odotuksen aikaa. Luntakin oli tosiaan aina.

Pidän kyllä joulusta edelleen, vaikka minulla ei ole lapsia, ja olemme miehen kanssa kahdestaan. Olemme kuitenkin pyrkineet kehittämään omia pieniä traditioita jouluaattoon.

Ihmiset, iloinen tunnelma, lahjat, kimaltava kuusi, kynttilät hämärässä, käynti hautausmaalla kynttilämeressä, salaisuudet, valvominen pitkälle yöhön.

Kadonnut esim sikäli että ei ole enää isoja sukujouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole minulta koskaan mihinkään kadonnut :)

Paljasta ihmeessä salaisuutesi meille muillekin :)

Koe asioita niin kuin kokisit ne ensi kertaa, jotkut voivat joutua harjoittelemaan sitä. Tavallaan meditaatiomaista mielen tyhjentämistä ja hetkessä olemista. Toisinaan taas muistoja menneisyydestä; mummon kertomia tarinoita saunan lauteilla. Muistan vieläkin missä seinän rakosessa saunatonttu asuu :p Sen jänskän tunnelman saa heittäytymällä hetkeen. Voihan sitä itse rakentaa ja luoda niin paljon kuin aikaa ja kiinnostusta on. Tietysti sellaisten mahdollisuuksien mkaan mitä on. Kyllä ne omat mökkikuusetkin muuttuvat kun kesän sijaan mökille ajaa jouluksi, laittaa pimeällä ulkotulet ja alkaa tunnelmoimaan. Ehkä on tähtiä, ehkä ei, ehkä on lunta, ehkä ei. Aina kuitenkin jotain kivaa on mahdollista tavoittaa ja kokea eri tavoin. Ihan myös kerrostalossa tai omassa huoneessa. Jos haluaa enemmän taikaa, niin peileillä, pimeän heijastuksilla ja monilla muilla saa aikaan kivoja pikku juttuja samoin kuin prismoilla ja auringonvalolla. Sehän riippuu siitä mitä haluaa ja mistä tykkää. Voihan sitä vaikka rakentaa itselleen kokonaisen satumaan tai joulukylän jos on aikaa ja kätevä käsistään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole minulta koskaan mihinkään kadonnut :)

Vai niin, Peter Pan.

Silloin kun parisuhteen peruskivet ovat kunnossa, niin välillä voi heittäytyä joulun taikaan. 2 leikkimielistä aikuista voi myös tehdä taikayllätyksiä toisilleen. Silloin toinen saa olla vuorollaan vain kokija. Ei iloa, hauskuutta ja yllätyksiä tarvitse jättää lapsuuteen.

Me käytiin mummolassa illalla. Asuivat pienessä pirtissä maalla. Leivinuuni oli vielä lämmin. Kuusessa oli koristeina karkkeja ja sellaisia hopeisia nauhoja sekä suomenlippu -nauha. Joulupukki oli jo ehtinyt käydä, paketit oli aseteltu kuusen alle.

Vierailija kirjoitti:

Katosi se kyllä ihan lapsenakin jo, jos vanhemmat oli humalassa ja tappeli aina tällaisina ihanina juhla-aikoina.

Mutta aikuisen ei ole pakko järjestää itseään sellaiseen seuraan tai pysytellä sellaisessa seurassa. Aikuinen on vapaa rakentamaan oman tunnelmansa sellaiseksi kuin itse haluaa. Nykyjouluja ei kannata pilata muistelemalla entisiä pahoja ja surullisia muistoja. Taikaahan on jo se, että voi viettää alkottoman joulun.

Vierailija kirjoitti:

Me käytiin mummolassa illalla. Asuivat pienessä pirtissä maalla. Leivinuuni oli vielä lämmin. Kuusessa oli koristeina karkkeja ja sellaisia hopeisia nauhoja sekä suomenlippu -nauha. Joulupukki oli jo ehtinyt käydä, paketit oli aseteltu kuusen alle.

<3