Nuorempi polvi puhuu "rajojen asettamisesta lapsille" ja vanhukset taas "kurinpidosta lapsille"

Kuria voidaan pitää täysin ilman ruumiillista kuristusta.

Vierailija kirjoitti:

Kuria voidaan pitää täysin ilman ruumiillista kuristusta.

Siis eikö sillä ole eroa, että asetetaanko rajat vai pidetäänkö kuria?

Puhutaan myös talouskurista, koronakurista yms.

Se on sanonta, ei se mitään ruumiillista kuristusta tarkoita.

Onko sinun sanavarastosi ja ymmärtämiskykysi todella noin heikko ap?

Vierailija kirjoitti:

Puhutaan myös talouskurista, koronakurista yms.

Se on sanonta, ei se mitään ruumiillista kuristusta tarkoita.

Onko sinun sanavarastosi ja ymmärtämiskykysi todella noin heikko ap?

Sinä et siis ole kiinnittänyt huomiota siihen, että nuorempien mielestä lapsille tulee asettaa rajat ja vanhempien mielestä taas pitää kuri?

Vanhukset nitistävät lasten tahdon. Se on hirveää. He eivät kuuntele lapsia. Lapsiparat.

Kuri liittyy sellaiseen ehdottomaan asenteeseen eli lapselle sanotaa vaikka että tottelet tai itke ja tottelet. Rajat on sitten taas enemmän sitä että neuvotaan ja opastetaan. Entisaikaan oli tosi tärkeää se että lapsen piti olla tottelevainen.

Ken kuritta elää, se kunniatta kuolee!

Vierailija kirjoitti:

Kuri liittyy sellaiseen ehdottomaan asenteeseen eli lapselle sanotaa vaikka että tottelet tai itke ja tottelet. Rajat on sitten taas enemmän sitä että neuvotaan ja opastetaan. Entisaikaan oli tosi tärkeää se että lapsen piti olla tottelevainen.

Meillä anoppi on juuri tuollainen tottelemaan pakottava. Hänellä on törkeitä kasvatusmetodeja. Olemme joutuneet paikkailemaan hänen aiheuttamaansa harmia moneen kertaan.

Eli syöt, tai itket ja syöt. Parempi kasvatusmetodi kyllä että pitää maistaa mutta pakko ei oo syödä loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Kuri liittyy sellaiseen ehdottomaan asenteeseen eli lapselle sanotaa vaikka että tottelet tai itke ja tottelet. Rajat on sitten taas enemmän sitä että neuvotaan ja opastetaan. Entisaikaan oli tosi tärkeää se että lapsen piti olla tottelevainen.

Eli siis kuriin tarvitaan kuritusta. Koska pakko sitä lasta on voida painostaa ja lujasti jos haluaa, että se alkaa totella vaikka ei millään muuten tahtoisi.

Vierailija kirjoitti:

Eli syöt, tai itket ja syöt. Parempi kasvatusmetodi kyllä että pitää maistaa mutta pakko ei oo syödä loppuun.

Mutta millä pakotat maistamaan? Et millään ilman lapsen itkettämistä.

Vierailija kirjoitti:

Eli syöt, tai itket ja syöt. Parempi kasvatusmetodi kyllä että pitää maistaa mutta pakko ei oo syödä loppuun.

Juuri eilen kuulin, että "syö lautanen tyhjäksi". Eikä lapsi ole edes itse ottanut sitä määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli syöt, tai itket ja syöt. Parempi kasvatusmetodi kyllä että pitää maistaa mutta pakko ei oo syödä loppuun.

Mutta millä pakotat maistamaan? Et millään ilman lapsen itkettämistä.

Tuosta olen eri mieltä. Miten niin itkettämistä? "On tapana, että kaikkea maistetaan vähän". Sillä sipuli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli syöt, tai itket ja syöt. Parempi kasvatusmetodi kyllä että pitää maistaa mutta pakko ei oo syödä loppuun.

Mutta millä pakotat maistamaan? Et millään ilman lapsen itkettämistä.

Tuosta olen eri mieltä. Miten niin itkettämistä? "On tapana, että kaikkea maistetaan vähän". Sillä sipuli.

No jo on helppo lapsi jos se tottelee vaan kun sanot että joku on tapana.

Mikset yhtä hyvin voisi sanoa, että "on tapana, että lautanen syödään tyhjäksi"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli syöt, tai itket ja syöt. Parempi kasvatusmetodi kyllä että pitää maistaa mutta pakko ei oo syödä loppuun.

Mutta millä pakotat maistamaan? Et millään ilman lapsen itkettämistä.

Tuosta olen eri mieltä. Miten niin itkettämistä? "On tapana, että kaikkea maistetaan vähän". Sillä sipuli.

No jo on helppo lapsi jos se tottelee vaan kun sanot että joku on tapana.

Mikset yhtä hyvin voisi sanoa, että "on tapana, että lautanen syödään tyhjäksi"?

On huomattavasti pienempi kynnys maistaa yksi suupalallinen, kuin syödä lautanen loppuun. On huomattavasti helpompi ottaa yksi askel, kuin juosta kerralla maratooni.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli syöt, tai itket ja syöt. Parempi kasvatusmetodi kyllä että pitää maistaa mutta pakko ei oo syödä loppuun.

Mutta millä pakotat maistamaan? Et millään ilman lapsen itkettämistä.

Tuosta olen eri mieltä. Miten niin itkettämistä? "On tapana, että kaikkea maistetaan vähän". Sillä sipuli.

No jo on helppo lapsi jos se tottelee vaan kun sanot että joku on tapana.

Mikset yhtä hyvin voisi sanoa, että "on tapana, että lautanen syödään tyhjäksi"?

On huomattavasti pienempi kynnys maistaa yksi suupalallinen, kuin syödä lautanen loppuun. On huomattavasti helpompi ottaa yksi askel, kuin juosta kerralla maratooni.

Ohis

Moni kieltäytyy silti ensimmäisestäkin askeleesta.

Myös, jos puhutaan laajemmin, niin yleensä pelkkä ensimmäinen askel ei riitä vielä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli syöt, tai itket ja syöt. Parempi kasvatusmetodi kyllä että pitää maistaa mutta pakko ei oo syödä loppuun.

Mutta millä pakotat maistamaan? Et millään ilman lapsen itkettämistä.

Pakottaminen ei tietysti onnistu muuten kuin tunkemalla ruokaa lapsen suuhun väkisin, mutta vastentahtoisen lapsen voi saada maistamaan esim. lahjomalla, näyttämällä esimerkkiä, kertomalla, että saa jotain muuta syödäkseen jos ei maistamisenkaan jälkeen tykkää kyseisestä ruuasta. Meidän lapset kyllä hetken empimisen ja suostuttelun jälkeen maistaa vähän, jos nyt ei joku ihan jäätävä uhmakohtaus ole käynnissä. Ei ole koskaan tarvinnut pakottaa tai uhkailla, ihan sanominen riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli syöt, tai itket ja syöt. Parempi kasvatusmetodi kyllä että pitää maistaa mutta pakko ei oo syödä loppuun.

Mutta millä pakotat maistamaan? Et millään ilman lapsen itkettämistä.

Pakottaminen ei tietysti onnistu muuten kuin tunkemalla ruokaa lapsen suuhun väkisin, mutta vastentahtoisen lapsen voi saada maistamaan esim. lahjomalla, näyttämällä esimerkkiä, kertomalla, että saa jotain muuta syödäkseen jos ei maistamisenkaan jälkeen tykkää kyseisestä ruuasta. Meidän lapset kyllä hetken empimisen ja suostuttelun jälkeen maistaa vähän, jos nyt ei joku ihan jäätävä uhmakohtaus ole käynnissä. Ei ole koskaan tarvinnut pakottaa tai uhkailla, ihan sanominen riittää.

Sinulla on helppo lapsi... Kovapäiset lapset ovat ihan toinen maailma.

Vierailija kirjoitti:

Vanhukset nitistävät lasten tahdon. Se on hirveää. He eivät kuuntele lapsia. Lapsiparat.

Harvapa noin toimii nykyään. Enemmänkin homma menee niin, että jos lapsi ei muutaman sanoituksen jälkeen tottele, niin sitten äiti tai isä ns. päättää valita taistelunsa, eli antaa periksi asian suhteen. Todella voimatonta meininkiä.