Yksin

Surullista kuulla että koet noin. Entäs jos ystäväsi epäilevät ettet halua enää olla ystävä kun olet edennyt ? yritä vaan pitää reilusti yhteyttä kaikkiin.

Olen yrittänyt. Eivät vastaa takaisin. Olen ihan samanlainen ihminen kuin ennenkin. Esimiehenä oleminen on ammatti. Ei sen kummempaa...

Soita äidille tai sukulaiselle jos on elossa, juttele niitä näitä. Sitten voit etsiä uusia kavereita, joku kiinnostuksen kohde mikä yhdistää, some, messut tai harrastuspiiri /luennot. Entä matkustus sitten kun ei ole koronaa. Entä asutko paikassa jossa on kaltaisiasi ihmisiä vai onko se muualla.

Kateutta. Varsinkin toisen isompi palkka kiukuttaa, vaikka ei saisi. Odota jonkin aikaa, niin tilanne rauhoittuu.

Älä nyt itke hyvä ihminen.

Äidille voin soittaa milloin vain ja lapsillekin. Mutta tietänet kyllä, eihän se ole samanlaista. Kaipaan todellakin ystävää, kenelle kertoa ilot ja surut, kenen kanssa voi jutella niitänäitä tiilenpäitä. Mutta pakosti miettii, että mikähän itsessä on vikana. Enkö enää kelpaakaan kenellekään edes ystäväksi. Tiedän, itsestä on kiinni. Käy siellätäälläjatuolla. Voit löytää ystävän. Mutta miksi ihmisten pitää olla niin kateellisia? Olen tähän esimieshommaan opiskellut, ei tämä ole tapahtunut itsestään. Olen tähän tehnyt töitä. Eo tämä ole keneltäkään pois...

No ei välttämättä kateellisia. Voi olla että toinen on kokenut etteivät luonteet sovi yhteen, ellet ole esimiehenä muita kontrolloiva päsmäri jota pitää pelätä. Sitä uusien ystävien etsimistä ehdotetaan yleensä siksi, että silloin löytää paremmin sopivan ihmisen, joka ei ehkä katoa noin. Jos katoaa joku ei ehkä toiminut, vain se toinen osaa vastata kysyessä mikä. Oletko negatiivinen vai positiivinen ihminen ja mitä se toinen hakee /haluaa. Ei sitä ole sanottukaan että äitisi kanssa juttelisit kaveriasioita, vaan ihan muuta hätätilanteessa, kun niitäkin on joilla on akuutti tarve puhua - ehkä sinulla ei sitten ole.

Ehkäpä hylkäsit itse aiemmin sellaisia ystäviä, jotka eivät olleet kyllin hyviä sinulle. Se karma, se karma.

siannäköinen suomiuliämmä taas ulisemassa :D Mene lenkille läskipaska, niin joku jaksaa ehkä katsoa sua. Huutonaurua :DDD

En todellakaan esimiehenä ole tyranni, päällepäsmäri. Kun kysyn mikä ei toiminut niin sanotaan, että palataan, ei edes uskalleta sanoa mikä mätti. 

Mutta voihan sitä viettää aikaa näinkin. Kissan kanssa kahdestaan sohvan nurkassa, Kuka sitä ystäviä kaipaa?Juttelen sitten vaikka yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ehkäpä hylkäsit itse aiemmin sellaisia ystäviä, jotka eivät olleet kyllin hyviä sinulle. Se karma, se karma.

Kaikilla on varmaan elämässä tilanteita, joissa joku ei toimi ja mennään eri teille. Syynä ei kaikilla ole se etteikö toinen olisi riittävä ihminen, vaan joko toinen on päinvastainen kuin sinä, eri maailmankuva täysin, kontrolloiva, toinen käyttää alkoholia sinä et tai joku meni pieleen. Syitä voi olla monia vain ihmiset itse tietävät, jos voivat ilmaista, ehkä ei haluta loukata. 

Nyyhnyyh kirjoitti:

En todellakaan esimiehenä ole tyranni, päällepäsmäri. Kun kysyn mikä ei toiminut niin sanotaan, että palataan, ei edes uskalleta sanoa mikä mätti. 

Mutta voihan sitä viettää aikaa näinkin. Kissan kanssa kahdestaan sohvan nurkassa, Kuka sitä ystäviä kaipaa?Juttelen sitten vaikka yksin.

Voiko niiltä parilta tutulta varovasti kysyä, mikä oli lähdön syynä. Eri asia saako totuutta koskaan. Vaikka syyt saisi, ei kannata jäädä tietenkään selvittelemään asiaa, jos toinen loukkaantuu vaan lisää.

Kiitos palautteestasi ja sanavarastoni kartuttamisesta. Suomiuliämmää en ole ennen kuullutkaan. Mutta en aio ottaa käyttöönkään. Enkä muitakaan sanavalintojasikaan. Tiedätkö sanan Kunnioittaminen?