Koululaisen vanhemmille: Kumpi on ollut pahempi, kevät(etäkoulu) vaiko syksy?? henkisesti raskaampi? käytännön järjestelyiden vuoksi vaikeampi?

Kevät oli selkeästi hankalampi, kun lapset olivat kotona. Vaikka he nyt aika itsenäisesti pärjäsivätkin.

Syksy on ollut suhteellisen normaali kaikin puolin, enkä näe, että esim. mahdollinen karanteeni tekisi elämästä mitenkään erityisen vaikeaa. Molemmat vanhemmat pystyvät tekemään etätöitä.

Kevät paljon hankalampi. En ole yhtään ahdistunut nyt vaikka Helsingissä asummekin.

Syksy on ollut hirveä.

Kuskaamista 15 tuntia viikossa, kaoottisen koulun jatkuvaa valvomista, paikkaamista illat ja viikonloput.

Ja armoton vitutus ja tunne että yhteiskunta on pettänyt meidät.

Siis miten tämä syksy olisi voinut olla stressaavampi kuin toi kevät kun hoitaa piti omien töiden lisäksi kolmen lapsen ruokahuolto lounsaaikaan jne? Sekä osallistua käsityö ja liikuntatunteihin, kun ei ala-asteikäinen vielä niitä itsenäisesti pystynyt tekemään? Ainakaan hankkimaan nitä aineita tms mitä aina tarvittiin. Jos nyt tulevaisuutta haluaa stressata niin samantienhän tässä voi sitten stressata 24/7, että joku lapsista kuolee tuolla liikenteessä tai vaikka jää kouluampujan uhriksi.

Ei varmaan saisi myöntää,että meidän perheelle kevät oli parempaa aikaa. Molemmat vanhemmat etänä kotona ja lasten kouluhommat hoitui paremmin kuin lähikoulu aikana. Aikaa oli enemmän, kun heti alkuun tehtiin tarkka aikataulu missä pysyttiin. Lapset hoiti hienosti kaikki annetut tehtävät samana päivänä, eikä jättäneet roikkumaan samalla tavalla kuin ennen. Eli "ei oo huomenna matikkaa,teen sen joku toinen päivä". Hommat ei kasaantunut! ja jokainen oppi suunnittelemaan ja ennakoimaan. Ruokailtiin yhdessä ja käytiin ulkoilemassa (samalla annetut liikuntatehtävät). Lapset oli vähemmän stressaantuneimpia ja sovussa keskenään. Aamuisin herättiin ihan normaalisti ja aloitettiin hoitamaan annetut koulutehtävät. Isä auttoi yleensä aamulla, itse hoidin ruoka ym hommat heti aamusta. Monesti koulutehtävät oli tehty ruokaan mennessä,ellei iltapäivällä ollut teams tunteja. Ulkoilujen jälkeen kumpikin pystyi hoitamaan omia töitänsä ja koko päivän aikana tarvittaessa. Illalla varattiin n. tunti siihen että hoidettiin vielä tarkistukset ja lähetettiin opettajille palautukset. Päivään jäi enemmän aikaa, sitä huomasi kuinka paljon matkoihin ja harrastuksiin menee aikaa normi tilanteessa. Iltaisin oli mukava istua sohvalle, kun tiesi ettei ole mitään tärkeää tehtävää unohtunut ja stressin määrä oli minimissä. Syksy toi enemmän muuttujia arkeen,ja sen myötä stressi lisääntynyt.

Kevät

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan saisi myöntää,että meidän perheelle kevät oli parempaa aikaa. Molemmat vanhemmat etänä kotona ja lasten kouluhommat hoitui paremmin kuin lähikoulu aikana. Aikaa oli enemmän, kun heti alkuun tehtiin tarkka aikataulu missä pysyttiin. Lapset hoiti hienosti kaikki annetut tehtävät samana päivänä, eikä jättäneet roikkumaan samalla tavalla kuin ennen. Eli "ei oo huomenna matikkaa,teen sen joku toinen päivä". Hommat ei kasaantunut! ja jokainen oppi suunnittelemaan ja ennakoimaan. Ruokailtiin yhdessä ja käytiin ulkoilemassa (samalla annetut liikuntatehtävät). Lapset oli vähemmän stressaantuneimpia ja sovussa keskenään. Aamuisin herättiin ihan normaalisti ja aloitettiin hoitamaan annetut koulutehtävät. Isä auttoi yleensä aamulla, itse hoidin ruoka ym hommat heti aamusta. Monesti koulutehtävät oli tehty ruokaan mennessä,ellei iltapäivällä ollut teams tunteja. Ulkoilujen jälkeen kumpikin pystyi hoitamaan omia töitänsä ja koko päivän aikana tarvittaessa. Illalla varattiin n. tunti siihen että hoidettiin vielä tarkistukset ja lähetettiin opettajille palautukset. Päivään jäi enemmän aikaa, sitä huomasi kuinka paljon matkoihin ja harrastuksiin menee aikaa normi tilanteessa. Iltaisin oli mukava istua sohvalle, kun tiesi ettei ole mitään tärkeää tehtävää unohtunut ja stressin määrä oli minimissä. Syksy toi enemmän muuttujia arkeen,ja sen myötä stressi lisääntynyt.

ja meillä on neljä lasta (9-16v). Työtehtävienkin selkeys oli keväällä parempi, nyt saattaa päivän aikana muuttua useasti. Keväällä sai tietää viikon hommat kerralla, eikä tarvinnut revetä joka paikkaan fyysisesti ja tehdä siinä sivussa työkavereidenkin töitä.

Kevät ehdottomasti hankalampi. En ole kauheasti miettinyt koulualtistumisia, koska täällä on seurattu tilannetta tosi tarkkaan. Nyt viikonloppuna tuli päätös, että siirrytään etäkouluun itsenäisyyspäivään asti, tämä on eka päivä. Lapset ei ole joutuneet olemaan poissa koulusta kuin ihan koulujen alettua, jolloin molemmat sairastivat flunssat. Sen jälkeen kerran täitartunnan takia.

En miettinyt lasten kotona pitämistä ennen kuin nyt tuli tämä etäkoulupäätös. Mun mielestä nyt kouluja ei pidä sulkea varmuuden vuoksi, vaan aiheesta, niin kuin täällä.

Meidän perhe nautti keväästä. Itse työttömänä kotona, mies kävi töissä ja lapsista yks alakoulussa ja kaksi Yläkoulussa. Oltiin poikkeuksellisen terveitä koko kevät. Opiskelut sujuivat todella hyvin. Ehkä pari kertaa viikossa joku lapsi kysyi apua matematiikkaan ym. Muuten lapset teki tehtävät aamusta ja nauttivat kun oli koko iltapäivä ja ilta vapaata.

Nyt lapset ovat sairastaneet tosi paljon. Viimeviikolla yksi kotona koko viikon, toinen kotona kolme päivää ja vanhin kotona yhden päivän. Tänään nuorimmainen taas kuumeessa. Koulussa tehtyjä asioita ei tahdo nähdä wilmasta että voisi kotona opettaa samaa tahtia. Aina arpomista onko lapsi koulukuntoinen vai ei. Onko nuha allergista vai sairautta jne. Jos jättää lapset kotiin niin huono omatunto kun opiskelu kärsii. Jos laittaa kouluun niin huono omatunto siitä tartuttaako lapset flunssaa tai jotain pahempaa muille.

Olisipa taas etäkoulu! Meillä kaksi vanhinta lasta rakasti sitä. Nuorin kaipasi hieman kavereita mutta tykkäsi myös etäkoulusta.

Vantaalla todettiin että koulussa altistuneista 14,5 prosenttia sairastui koronaan.

Helsingissä yrittävät sössöttää miten koulussa altistuneita ei edes tarvitse jäljittää koska altistuneista yksi sadasta muka sairastuu...

Tämä STRESSAA ja raivostuttaa.

Syksy on ollut huomattavan paljon raskaampi.

Up

Syksy on ollut hirveä.