Lue keskustelun säännöt.
En aio enää ikinä kertoo uusista harrastuksista kerta niistä vaan auotaan päätään
21.11.2020 |
Joka kerta sama juttu.
Miks ei voi ikinä suhtautua normaalisti vaan pitää AINA alkaa antamaan ohjeita kuinka paljon pitää lenkkeillä ja tehdä sitä ja tätä.
Sitten kun en puhu lenkkeilystä tai muustakaan saan kuulla siitä jatkuvasti, joko olen käyny lenkillä aionkos mennä, kyllä kannattaa mennä tänään! :)))
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt on krypinen ongelma käsillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taasko sä aloit lenkkeilemään? Varmaan kymmenes kerta jo parin kuukauden sisään.
Ihmisillä on kummallinen tarve arvostella ja päteä kaikessa. Mikään ei ole riittävän hyvä suoritus muiden mielestä. Vaaditaan tekemään ruoat, mutta sitten irvistellään niille. Ihmetellään, että nytkö vasta valmistuit koulusta (ihan aikataulussa valmistuin). Kun alan kuntoilemaan, tullaan nälvimään, että kuntoilen väärin. Jne. Voisitteko vain pitää naamanne kiinni, kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka aukoo päätä?
Ehkä päänaukojille asiasta kertomattomuus on ihan hyvä asia; en minäkään kertoile mm. figuuriharrastuksestani vanhoille sukulaisille, joiden mielestä pienoismallien maalaus on ”lasten touhuja” ja koko harrastus rahan haaskausta.
”Luen ja katson TV:tä”, kun joku heistä kyselee. Viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Kirjoja ja sarjoja.
Minua rasittaa tuo neuvominen. Minulla on yksi ihminen joka elää neuvoakseen.
Jos vaikka esimerkinomaisesti kerron kuvitteellisen tilanteen: kerron että kävimme jossain ja meillä oli ongelma. Jo ennen kuin lauseeni ehtii loppuun hän alkaa vetämään henkeä jotta saisi tulittaa omaa näkemystään ja neuvojaan, teidän pitäisi, oletteko koskaan ajatelleet jne. Yleensä nämä neuvot on tosi kaukaahaettuja ja sitten pitäisi olla vedenpitävät selitykset miksi ei niitä noudateta. Viime kerralla ehdin jatkaa tuon hengenvedon aikana että miten ratkaisimme asian itse, en antanut tilaisuutta alkaa neuvomaan. Sitten vaihdoin aihetta.
Tulee sellainen olo että idioottinako pidetään ettei osaa arkisia asioita ratkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua rasittaa tuo neuvominen. Minulla on yksi ihminen joka elää neuvoakseen.
Jos vaikka esimerkinomaisesti kerron kuvitteellisen tilanteen: kerron että kävimme jossain ja meillä oli ongelma. Jo ennen kuin lauseeni ehtii loppuun hän alkaa vetämään henkeä jotta saisi tulittaa omaa näkemystään ja neuvojaan, teidän pitäisi, oletteko koskaan ajatelleet jne. Yleensä nämä neuvot on tosi kaukaahaettuja ja sitten pitäisi olla vedenpitävät selitykset miksi ei niitä noudateta. Viime kerralla ehdin jatkaa tuon hengenvedon aikana että miten ratkaisimme asian itse, en antanut tilaisuutta alkaa neuvomaan. Sitten vaihdoin aihetta.
Tulee sellainen olo että idioottinako pidetään ettei osaa arkisia asioita ratkaista.
Jep, tyhmänä pitävät. Oikein odottavat, että pääsevät neuvomaan ja kouluttamaan "tyhmempää". Tämä on ainoa keino, jolla itse saavat hetken loistaa ja tuntea paremmuutta. Säälittävää, että voi tuntea itsensä hyväksi vain painamalla toisia alaspäin.
Mutta kysyppä tällaiselta hyvintoimeentulevalta, katsokaa metsään, siellä on tekemätöntä työtä tyypiltä jotain arkipäivän neuvoa, ollaan hoomoilasena eikä osata auttaa.
Kuinka monta desiä pontikkapannun ensisatsista on laskettava viemäriin ettei se enää sisällä elimistölle myrkykllisiä aineita ja vastauksena katsellaan monttu auki eikä osata vastata.
Sama lopputulos jos kysyisi virsikirjan lehtien myrkyllisyyttä vs, Rizla, sillä usein sätkäpaperit on loppu ja pitää käyttää jotain korviketta.
Hesari on painettu liian paksulle paperille, joten se ei kelpaa kuin rypistettynä vessapaperiksi, mutta esim seurakunnan tiloista ja kirkoista löytyisi virsikirjoja, joiden paperilaatu on ulkoisesti ok, mutta entäpä terveyden kannalta?
Ei niiltä saa vastauksia arkipäivän ongelmiin.
Syö kasvisruokaa jos on euro rahaa, vitunmoinen nälkä ja sillä saisi pari omenaa tai paketin lenkkimakkaraa.
Voihan vinetto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta kysyppä tällaiselta hyvintoimeentulevalta, katsokaa metsään, siellä on tekemätöntä työtä tyypiltä jotain arkipäivän neuvoa, ollaan hoomoilasena eikä osata auttaa.
Kuinka monta desiä pontikkapannun ensisatsista on laskettava viemäriin ettei se enää sisällä elimistölle myrkykllisiä aineita ja vastauksena katsellaan monttu auki eikä osata vastata.
Sama lopputulos jos kysyisi virsikirjan lehtien myrkyllisyyttä vs, Rizla, sillä usein sätkäpaperit on loppu ja pitää käyttää jotain korviketta.
Hesari on painettu liian paksulle paperille, joten se ei kelpaa kuin rypistettynä vessapaperiksi, mutta esim seurakunnan tiloista ja kirkoista löytyisi virsikirjoja, joiden paperilaatu on ulkoisesti ok, mutta entäpä terveyden kannalta?
Ei niiltä saa vastauksia arkipäivän ongelmiin.
Syö kasvisruokaa jos on euro rahaa, vitunmoinen nälkä ja sillä saisi pari omenaa tai paketin lenkkimakkaraa.
Voihan vinetto.
Jos pontikankeiton salat ja virsikirjansivujen soveltuvuus sätkänkäärintään ovat ”arkipäivän ongelmia”, elämme kyllä hyvin erilaista arkea. :D
Vierailija kirjoitti:
Mutta kysyppä tällaiselta hyvintoimeentulevalta, katsokaa metsään, siellä on tekemätöntä työtä tyypiltä jotain arkipäivän neuvoa, ollaan hoomoilasena eikä osata auttaa.
Kuinka monta desiä pontikkapannun ensisatsista on laskettava viemäriin ettei se enää sisällä elimistölle myrkykllisiä aineita ja vastauksena katsellaan monttu auki eikä osata vastata.
Sama lopputulos jos kysyisi virsikirjan lehtien myrkyllisyyttä vs, Rizla, sillä usein sätkäpaperit on loppu ja pitää käyttää jotain korviketta.
Hesari on painettu liian paksulle paperille, joten se ei kelpaa kuin rypistettynä vessapaperiksi, mutta esim seurakunnan tiloista ja kirkoista löytyisi virsikirjoja, joiden paperilaatu on ulkoisesti ok, mutta entäpä terveyden kannalta?
Ei niiltä saa vastauksia arkipäivän ongelmiin.
Syö kasvisruokaa jos on euro rahaa, vitunmoinen nälkä ja sillä saisi pari omenaa tai paketin lenkkimakkaraa.
Voihan vinetto.
Mä osaisin hetken laskeskelun jälkeen kertoa, kuknka paljon sitä pitää laskea ennen kuin tuloo juotavaa viinaa, kiitos kemian opintojen. Ja voisin melkein veikata, että röökin myrkyt vie voiton virsikirjan sivujen myrkyistä, että eipä tuolla ole kovinkaan suurta väliä varmaan :D
Laihduta