En muista omasta lapsuudestani ja nuoruudestani (70-80-luku) tällaista ilmiötä

Luulen, että some saa keskustelukanavana jollain keinolla tunteet lähtemään pahemmalle laukalle kuin muualla. Loukkaantuminenkin voimistuu perinpohjaiseksi. Sitä ongelmaa ei ollut 40 vuotta sitten.

Some.

Ennen moinen ”itkupilli” jätettiin huomiotta, somen aikakaudella hän suorastaan kerää sitä.

Aina se, joka loukkaantuu, on ollut omasta mielestään oikeassa. Muiden mielipiteistä ei nykyäänkään voi tältä pohjalta sanoa mitään, ne riippuvat monista muistakin asioista.

Sekin on totta, että aina, siis aina ennenkin, muiden ihmisten tahallista ja tarkoituksellista loukkaamista on pidetty moukkamaisena öykkäröintinä, johon fiksut ja sivistyneet ihmiset eivät sorru.

Se missä on ero, on että aikaisemmin myös öykkäröinnistä ja kiusaamisesta ja tahallisesta loukkaamisesta huomauttelua on pidetty vastaavanlaisena sivistymättömyytenä, johon myöskään ei pidä sortua, vaan sivistyneiden on vain siedettävä sivistymättömiä koska heille on annettu kauhalla ja siksi heiltä kauhalla vaaditaan, kun taas öykkäreille ei ole annettu käytöstapoja ja sivistystä kuin lusikalla. Nykyään sen sijaan öykkäröinnistä huomauttamista sitä pidetään heikomman puolustamisena, joka on moraalisen ihmisen moraalinen velvollisuus.

No ei ollut sellaista aikanaan. 70- ja 80-luvuilla sai ihan vapaasti haukkua toista vaikka homoseksuaalisuuden, ihonvärin, syntyperän tai ulkonäön takia ja se piti vain ottaa vastaan koska "ei haukku vaavaa tee" ja niin edelleen. Ei siis saanut loukkaantua koska se enemmistön kanta oli niin murskaava että ei kukaan tätä haukuttua ymmärtänyt tai puolustanut.

Onneksi nämä ajat ovat jo kaukana takanapäin...