G: Synnytyspelkoiset!

että kätilö huitelee synnytyksen aikana poissa ja hätätilanne voi jäädä huomaamatta. Näin on kerran mulle tapahtunut, vauva ehti olla liian alhaisilla sykkeillä 7 minuuttia ennen kuin kätilö huomasi mitään. Laitteet eivät myöskään hälyttäneet. Tuli melkoisen kiire hätäsektioon.



Leikkaussalissa potilasta ei käsittääkseni jätetä ikinä yksin ja elintoimintoja vahditaan. Siksi sinne.

Hui! Syntyikö lapsi kuitenkin terveenä?

Ai sinulla noin päin? Minua puolestaan pelotti sektio juuri siksi kauheasti, että olen täysin toisten armoilla, enkä voi tehdä mitään tai vaikuttaa asioihin mitenkään. Pelkäsin, että selkäydinpuudutus ryssitään ja tunnen koko ajan kipua tai sitten se nousee sydämeen ja kuolen, pelkäsin, että lääkäri viiltää vahingossa vauvaan jne.



Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin!



ap

juu, syntyi terveenä mikä oli kuulema onnekasta ottaen huomioon että vasta leikaussalissa paljastui myös erittäin vihreä lapsivesi. Ei ollut lapsi onneksi niellyt tai hengittänyt sitä.

..ensimmäisen lapseni kiireellisellä sektiolla tarjontavirheen takia. Jälkeenpäin se tuntuikin hyvältä.Paranin nopeasti ja oli alapää kunnossa. Idioottimaiset ihmiset puhuvat suoraan että ponnistusvaihe sattuu niin v*tusti ja blaa,blaa...pelkään sitä ja pelkään repeämistä niin maan pirusti!! olen raskaana vkolla 23 ja jännitän tulevaa.

että kätilöitä ei kiinnosta oikeasti synnyttäjän vointi. En luota henkilökuntaan. Pelkään lapsen vammautumista ihan kamalasti. Pelkään kipua ihan kamalasti. Pelkään sitä, että muut päättävät puolestani mitä keholleni tehdään.

suunnattomasti lapsen vammautumista synnytyksessä (en ikinä selviäisi siitä syytöksien tunteesta), kipua, pahoja repeämiä, jotain täysin odottamattomia ongelmia, hätäsektiota, kontrollin menetystä, ilkeää henkilökuntaa, itsetunnon menetystä, vähättelyä. Nämä tunteet ehkä päällimmäisinä.

Jotenkin asiaa tietämättömänä tuntuu, että sektiossahan se oma kontrolli menee kokonaan.

minulle kontrollin menettäminen on sitä, etten tiedä mitä tapahtuu, että vartaloni tekee jotain omituista mistä en tiedä mitään, että kipu on niin kovaa että saisi minut karjumaan tuskasta ja vaikka huutamaan solvauksia tuntemattomille ihmisille, että voi olla jotain niin järisyttävää, että oikeasti toivoo kuolevansa siihen paikkaan.



Sektio on kontrolloitu tapahtuma, suunniteltuna. Tietää mitä tapahtuu ja mitä tuleman pitää, eikä menetä itsehallintaa. Tällä tarkoitan, että toki maha on auki ja on toisten armoilla, mutta ei tule mitään alkukantaista ja eläimellistä episodia, jossa seuraa ikään kuin vierestä itseään yhtään tunnistamatta.