Lue keskustelun säännöt.
Mikä mua vaivaa
06.11.2020 |
Hyvä elämä, kaiken olen saanut mitä olen tavoitellut. Mies kiltti, hyvässä mielessä, ihana, rakastava, ystävällinen huomaavainen ja iso meisseli. Silti kaikki on tyhjää ja harmaata. Lapset nuoria aikuisia ja omillaan. Mitä tässä vaiheessa elämää kuuluisi tehdä? Erota? Kysyin mieheltä, haluaako hän nyt erota kun jälkikasvu on aikuista, mutta ei kuulemma halua missään tapauksessa erota nyt kun on aikaa meille kahdelle.. Olen jotenkin sekaisin, toisaalta tarpeeton ja turha, mutta toinen ei kuitenkaan halua erota. Mitä tekisitte?
Kommentit (6)
Miten eroaminen muuttaisi tilannettasi. Paranisiko ja kirkastuisiko elämäsi jotenkin mystisesti sen jälkeen. Sinun pitää vain löytää elämääsi uusi suunta ja tarkoitus. Eiköhän jokainen äiti käy läpi samanlaisia tunteita kun lapset muuttaa pois kotoa, vaikka sitä olisikin odotettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet elänyt muille. Siksi olet hukassa. Olet jäänyt itse omassa elämässäsi taka-alalle. Kenties?
Miten lapsuuteen ja miten nuoruuteensi? Oletko ollut suorittaja? Onko pitänyt päteä tai suoriutua että saa hyväksyntää tai kunnioitusta tai muuta hyvää kohtelua? Nyt on se aika kun voi tutustua itseesi
Oma itse on nyt sitten seuraava uteliaisuuden kohde.
Opettele tutustu suojele itseäsi. Onpa hienoa, että sinulla on siinä kumppani, joka haluaa jakaa elämän ja kasvun kanssasi.
Ei se ole ihme, jos masentaa, kun on ollut tohinaa koko ajan ja nyt onkin hiljaisuus. Se on mahdollisuus
Vierailija kirjoitti:
Olet elänyt muille. Siksi olet hukassa. Olet jäänyt itse omassa elämässäsi taka-alalle. Kenties?
Miten lapsuuteen ja miten nuoruuteensi? Oletko ollut suorittaja? Onko pitänyt päteä tai suoriutua että saa hyväksyntää tai kunnioitusta tai muuta hyvää kohtelua? Nyt on se aika kun voi tutustua itseesi
Oma itse on nyt sitten seuraava uteliaisuuden kohde.Opettele tutustu suojele itseäsi. Onpa hienoa, että sinulla on siinä kumppani, joka haluaa jakaa elämän ja kasvun kanssasi.
Ei se ole ihme, jos masentaa, kun on ollut tohinaa koko ajan ja nyt onkin hiljaisuus. Se on mahdollisuus
Totta, olen aina asettanut muut edelleni, mutta en silti tiedä mitä itse haluan. Perhe on ollut minulle aina kaikki kaikessa. Siinäkin olet oikeassa että olen suorittaja, olen tehnyt aina kaiken kuten isäni on tahtonut. Kumppani on ihana, vikaa on minussa, suunta ja tahto puuttuu nyt.
Vaihdevuodet. Hormoonit sekaisin. Käy gynellä.
No et tietenkään eroa. Mites joku kiva uusi harrastus? Paritanssi sun miehen kanssa? Anyway varmaa nyt uusi vaihe elämässä, vähä tyhjää ku lapset on lähteny omilleen ja nyt pitäisi keksiä uutta sisältöä. Nyt ois aikaa nauttia elämästä ja alkaa hoitaa kuntoa. Kohta nuoriso alkaa tekemää lapsia ja tarvii mummolaa :)