Olen käynyt kolmessa kuukaudessa monta plastiikkakirurgista operaatiota läpi ja vihaan silti itseäni

Kauheiden kipujen ja haavojen jälkeen näytän kyllä kauniilta, mutta sisäisesti olen yhtä rikki kuin ennenkin. Miten saisin itseni kuntoon psyykkisesti? Parempaa itsetuntoa olen hakenut jo terapioista, lääkkeistä, harrastuksista, parisuhteesta, opinnoista, selfhelp-oppaista ja viimeisimpänä isoista kirurgisista operaatioista. Mikään ei ole kuitenkaan auttanut tähän tyhjyyden ja täydellisen tarpeettomuuden tunteeseen. Koen että äitiys on ainoa minkä takia olen olemassa. Onneksi edes lapset tarvitsee. Äitinäkin koen olevani kyllä enimmäkseen vain vahingollinen ja huono ihminen. Parisuhdetta en uskalla edes harkita, en luota yhteenkään mieheen.