Ilkeä sisko
Mitä ihmettä tässä voi tehdä,kun oma sisko on läpeensä ilkeä ja kommunikointi on pelkkää naljailua ja vähättelyä? Mä luulen,että hän ei edes itse tiedosta käyttäytymistään.
Sitten olettaa,että haluan olla hänen kanssaan tekemisissä vaikka jatkuvasti tulee paha mieli hänen käytöksestään .
Kommentit (20)
Sano, että katkaiset nyt välit vähäksi aikaa, koska hänen käytöksensä on loukkaavaa. Ja sitten et vaan vastaa viesteihin jne. Otat vähän taukoa siitä kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Sano, että katkaiset nyt välit vähäksi aikaa, koska hänen käytöksensä on loukkaavaa. Ja sitten et vaan vastaa viesteihin jne. Otat vähän taukoa siitä kaikesta.
Siihen hän voi sanoa, että katkaisee iäksi. Itse ainakin pitäisin iäksi poikki, ei mitään taukoja.
Eikö kannattaisi ottaa puheeksi. Kysy: Miksi sun pitää aina olla niin v...un ilkeä?
Tää on ollut mulle jopa vähän järkytys, kun olen aikuisena ymmärtänyt miten törkeää hänen käytös on mua kohtaan. On aina ollut. Siks oon kait siihen niin tottunut .
Mä en hänen kanssaan nykyään juuri muuten olekaan tekemisissä kuin välttämättömät sukujuhlat mutta niidenkin aikana käyttäytyy tosi kurjasti mua kohtaan. Halveksuen.
-ap
Koskaan ei kysy ,että mitä kuuluu . Kun tulee meille vaikka juhliin niin aloittaa sen tenttaamisen mun asioista ja mittailee nyrpeänä katseellaan. Menen ihan lukkoon enkä osaa kuin puolustella itseäni, valintojani ja elämääni ,kun tenttaa ilkeänä miksi sitä ja miksi tätä. Siis pakko ihan tunnustaa,että hirveän epämiellyttävä ihminen.
Suureen ääneen muistelee kaikkien kuullen jotain mulle noloja tai kiusallisia asioita. Ihan niinkuin kiusaa.
Miten nää sukulaiset ja perheenjäsenet voi olla tämmöisiä?
-ap
Sisarussuhteet ei aina ole helppoja. Kaikkiin suhteisiin pätee kuitenkin samat säännöt. Ilkeää ja huonoa kohtelua ei tarvitse sietää keneltäkään. Tietynlainen kunnioitus toista ihmistä kohtaan.
Mä en ole ikinä ollut läheinen siskoni kanssa. Ollaan niin erilaisia etten aina voi uskoa, miten erilaiset ihmiset voi samoista vanhemmista tulla.
Mun isosisko on samanlainen. Sillä on oikeasti narsistinen persoonallisuushäiriö, ei mun keittiöpsygoloima. Yleensä puhutaan narsismista vain parisuhteen yhteydessä, vaikka tottakai se voi olla myös vaikka esim. sukulainen.
Vierailija kirjoitti:
Mun isosisko on samanlainen. Sillä on oikeasti narsistinen persoonallisuushäiriö, ei mun keittiöpsygoloima. Yleensä puhutaan narsismista vain parisuhteen yhteydessä, vaikka tottakai se voi olla myös vaikka esim. sukulainen.
Mielenkiintoista (toki hirveää). Miten sun vanhemmat on suhtautunut hänen käytökseen? Itselleni tuli yhtäkkiä tosi selkeästi semmoinen ajatus,että mun äiti ei ole ikinä puuttunut ilkeän siskon käytökseen. En koskaan muista,että hänen olisi pitänyt vaikka pyytää multa anteeksi.
Tiedostan myös,että äitimme jollainlailla myös pelkää siskoani. On niin "voimakas " ja pelottava tietyllä tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Sisarussuhteet ei aina ole helppoja. Kaikkiin suhteisiin pätee kuitenkin samat säännöt. Ilkeää ja huonoa kohtelua ei tarvitse sietää keneltäkään. Tietynlainen kunnioitus toista ihmistä kohtaan.
Minulla on samanlainen sisar. Nykyään en ole hänen kanssaan juurikaan tekemisissä. Yrittää sotkea jopa minun lasteni välit. Itse jäi lapsettomaksi, koska " lapsista näkee oman ikääntymisensä", ihan kuin muusta ei näkisi. Ilkeä, negatiivinen,aina arvostelemassa. Kertomasi on kuin olisin lukenut omasta siskostani.
Uskon että sisareni on narsisti, eikä voi muuttua. Kun ei jaksa enää toisen jatkuvaa ilkeilyä ja negatiivista arvostelua ihan kaikkea kohtaan, eipäole muuta vaihtoehtoa kuin olla pitämättä yhteyttä Tähän meni kauan ennekuin ymmärsin .
Ilmoittaudun joukkoon. Kaksossisko vieläpä. Ollaan kuin yö ja päivä. Elämässäni se ihminen joka kohdellut minua kuin jotain roskaa. Kesti aikaa tajuta että oon ihan ihminen minäkin kun lyttäsi mua vuosia. Muutin toiselle puolelle maata ja pääsin irti. Muistan aina ne vähättelyt ja loukkaukset. Kuinka mun pitäisi pukeutua ja kuinka hän tietää ettei mulla oo ystäviä ja muuta soopaa. Yritti omia multa mun lapset. Ihan törkeästi otti esikoisen vauvamme isän käsistä ja esitteli suvulle perhejuhlissa. Ei ymmärrä kuinka ilkeä on. Ei pyytele anteeksi eikä menneitä saa muistella. Katkaisin välit. Helpotti heti. Täyttää kaikki narsistin kriteerit. Lopulta käy vain sääliksi kuinka sekaisin voi ihminen olla.
Mun sisko on kanssa jotenkin sairas. Kelpaan sydänystäväksi muutaman kuukauden vuodessa, sitten yhtäkkiä vaan etääntyy eikä vastaa viesteihin tai ota yhteyttä. Pitää itseään erityisen täydellinä älykäänä edelläkulkijana, jolla on kiinnostava elämä, upeita miesystäviä, paras ammatti ja ura ja räjäyttävän mahtavia ystäviä. Oikeasti on sisältä tyhjä, persoonallisuushäiriöinen, syömis- ja päihdehäiriöinen, kateellinen ihmisen kuori, joka ei kykene iloitsemaan muiden onnesta tai aidosti kiinnostumaan muusta kuin itsestään.
Kääntää selkänsä heti kun ei itse jollakin tapaa hyödy tilanteesta. Käyttäytyy mua kohtaan kuin teini-ikäinen koulukiusaaja, ei välttämättä suoraan hauku tai lyttää mutta on täysin viileän etäinen ja ”muiden yläpuolella” . Sisko on oikeasti ainakin kronologiselta iältään aikuinen. Sellainen sisko mulla. Toivottavasti ei koskaan tee lapsia, on täysin kykenemätön asettumaan muiden ihmisten asemaan.
Olen itse huomannut lähipiirissä, että sisaruksissa voi olla todella erilaisia ihmisiä. Tuttavan sisar on todella ilkeä ja pilaa kaikkien suhteet. On viisastelemassa ja häärämässä joka asiaan ja saa vain kaikkien välit pahaksi. Sanoo tosi pahasti ihmisille, tekee itsestä marttyyriä ja on niin kaikkitietävä, mutta todellisuudessa ei tiedä mistään mitään. Haukkuu muista ja kehuu itseä.
Olipa hyvin kirjoitettu. Kuin olisit kirjoittanut omasta siskostani. Hän kehuskelee aivan kokoaika saavutuksillaan, hyvällä tulotasollaan, asunnollaan, kuinka älykäs ja ahkera hän on. Itse olen hänen vastakohta, silti hän tuntuu olevan minulle kateellinen ja vertailee kokoajan, esim. kyselee paljon saan palkkaa, paljon painan, kuinka paljon olen urheillut, syönyt, opiskellut ym. Tämä on todella rasittavaa. Vihaan hänen kiittämättömyyttään ja itserakkauttaan. Olen vuosien aikana hieman saanut rajoja laitettua, mutta tämä on ollut aika vaikeaa. Kukaan ei uskalla sanoa hänelle vastaan. Vanhempani pelkäävät häntä (eivätkä mahda hänelle mitään). Toivoisin, että hän kasvaisi aikuiseksi, mutta näyttää että sitä ei tule ikinä tapahtumaan.
Eroa tai ota etäisyyttä. Siskoon ei ole mitään velvollisuutta kuten vanhempaan. Ehkä voit hätätilanteessa auttaa, muuten etäisyyttä.
Samanlaisten asioiden kanssa kamppailen
Onko siskosi nimi Mirka ja Pohjois-savosta ?
Olin jo unohtanut, että minulla on sisko, kun ei olla pidetty yhteyksiä. Sitten sisko otti yhteyttä ja yritän pyristellä irti koska en halua sellaista negatiivisuutta elämääni ja huonoa kohtelua.
Katkaise välit.