Lue keskustelun säännöt.
Mihin kannattaisi suuntautua sote-alalla?
03.11.2020 |
Olen rajannut itselleni seuraavat vaihtoehdot:
-sairaanhoitaja (AMK): tuosta pääsisin nuorisopsykiatriseen työhön, mikä minua ehkä eniten kiinnostaa. Myös jatkokoulutukset ilmeisesti toimivia. En tiedä miten paljon työpaikkatarjontaa tuolla erikoisalalla on. Negatiivisia mielleyhtymiä herättää omat kokemukset hoitajista, kun itse käytin palveluita varsin kauan sitten; aika monet hoitajat olivat ilkeitä lapsipotilaita kohtaan ja lääkärikin sai alennuksen valitusten myötä. Ymmärrän, että kokemukseni voi olla epätavallinen, mutta vaikea unohtaa näitä asioita. Itse koulutuksessa huolettaa se, että se on 99% muuta kuin näitä mielenterveysasioita ja käden taidot korostuvat. En tiedä onko tätä realistista rämpiä läpi pelkän tietyllä osastolla toimimisluvan takia?
-sosiaalityö (yliopisto): Opinnoissa ei ilmeisesti opi paljon konkreettisia asioita, mutta älyllisempi ote ja itsenäisyys kiinnostaa. Toisaalta itselle olisi tärkeää se, että asiaskunta olisi jotenkin samaistuttavaa ja monipuolista eikä vain alemmista yhteiskuntaluokista, vaikka en itsekään 'parempaa väkeä' taustoiltani edusta. Omien kokemusten takia samassa tilassa oleminen tiettyjen, hyvin oikeuksistaan tietoisten (ja vähemmän velvollisuuksistaan) väestöryhmien edustajien kanssa on vähän hankalaa.
-sosiaaliala (AMK): tämä minulla olisi mahdollisuus käydä nopeasti jos opiskelupaikka irtoaisi. Käytännönläheinen rinnalla kulkeva työ kiinnostaa periaatteessa, mutta enimmäkseen kahdenkeskisessä kohtaamisessa eikä niinkään ryhmien ohjaamisessa. Järjestyksenvalvojana ja kokkina oleminen taas ei kiinnosta sikäli, kun sellaisia tehtäviä voisi työhön liittyä. Järjestyksenvalvontaan liittyen tässä on taas uhka samasta ongelmasta kuin ylemmässä kappaleessa paitsi suurempana jos työpaikaksi siunaantuu lastenkoti tai vastaava.
Tiivistäen minulle tärkeitä asioita:
-mahdollisuus päivätyöhön
-mahdollisuus fiksuihin ja kunnianhimoisiin työkavereihin
-mahdollisuus jatkokoulutukseen
-asiakkaat kehityskelpoista perusväestöä suurimmaksi osaksi (enemmin kriminaalien uhreja kuin tekijöitä)
Kommentit (15)
"Toisaalta itselle olisi tärkeää se, että asiaskunta olisi jotenkin samaistuttavaa ja monipuolista eikä vain alemmista yhteiskuntaluokista, vaikka en itsekään 'parempaa väkeä' taustoiltani edusta. Omien kokemusten takia samassa tilassa oleminen tiettyjen, hyvin oikeuksistaan tietoisten (ja vähemmän velvollisuuksistaan) väestöryhmien edustajien kanssa on vähän hankalaa."
Tämä on aika hälyyttävän kuuloinen kommentti. Vaikuttaa siltä ettet sovi noille aloille. Harkitse työtä jota ei tehdä ihmisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noista valitsisin ehkä sosionomin koulutuksen, voi työllistyä monenlaisiin hommiin ja jatkokouluttautua eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta itselle olisi tärkeää se, että asiaskunta olisi jotenkin samaistuttavaa ja monipuolista eikä vain alemmista yhteiskuntaluokista, vaikka en itsekään 'parempaa väkeä' taustoiltani edusta. Omien kokemusten takia samassa tilassa oleminen tiettyjen, hyvin oikeuksistaan tietoisten (ja vähemmän velvollisuuksistaan) väestöryhmien edustajien kanssa on vähän hankalaa."
Tämä on aika hälyyttävän kuuloinen kommentti. Vaikuttaa siltä ettet sovi noille aloille. Harkitse työtä jota ei tehdä ihmisten kanssa.
Olen vain rehellinen. Tuskin sinäkään haluaisit työskennellä suurta osaa ajasta hitaalla käyvien ja aggressiivisten ihmisten kanssa, jotka vihaavat sinun uskontoa, sukupuolta tai etnisyyttä. Täällä maailmassa on paljon myös muunlaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja en tarkoita etteikö työ epäsosiaalisten asiakkaiden kanssa olisi tärkeää, mutta sen tärkeys ei tarkoita sitä että kaikkien pitäisi tehdä juuri sitä.
Olen koulutettu vapaaehtoinen mm.vankilatyöhön ja nähnyt monenlaista, mutta tiedän haluavani keskittyä tiettyihin teemoihin ja asiakasryhmiin, joiden kanssa pystyn myös parhaiten jakamaan omaa elämänkokemusta ja tietoa eikä se mene hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Noista valitsisin ehkä sosionomin koulutuksen, voi työllistyä monenlaisiin hommiin ja jatkokouluttautua eteenpäin.
Lähinnä kuraattorin homma kiinnostaisi noista sosionomin hommista. Mikähän todennäköisyys siinä on työllistyä jos käy yliopiston opintokokonaisuuksia päälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta itselle olisi tärkeää se, että asiaskunta olisi jotenkin samaistuttavaa ja monipuolista eikä vain alemmista yhteiskuntaluokista, vaikka en itsekään 'parempaa väkeä' taustoiltani edusta. Omien kokemusten takia samassa tilassa oleminen tiettyjen, hyvin oikeuksistaan tietoisten (ja vähemmän velvollisuuksistaan) väestöryhmien edustajien kanssa on vähän hankalaa."
Tämä on aika hälyyttävän kuuloinen kommentti. Vaikuttaa siltä ettet sovi noille aloille. Harkitse työtä jota ei tehdä ihmisten kanssa.
Olen vain rehellinen. Tuskin sinäkään haluaisit työskennellä suurta osaa ajasta hitaalla käyvien ja aggressiivisten ihmisten kanssa, jotka vihaavat sinun uskontoa, sukupuolta tai etnisyyttä. Täällä maailmassa on paljon myös muunlaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja en tarkoita etteikö työ epäsosiaalisten asiakkaiden kanssa olisi tärkeää, mutta sen tärkeys ei tarkoita sitä että kaikkien pitäisi tehdä juuri sitä.
Olen koulutettu vapaaehtoinen mm.vankilatyöhön ja nähnyt monenlaista, mutta tiedän haluavani keskittyä tiettyihin teemoihin ja asiakasryhmiin, joiden kanssa pystyn myös parhaiten jakamaan omaa elämänkokemusta ja tietoa eikä se mene hukkaan.
Joo mutta et sä voi ihmisten kanssa tehtävässä työssä valita minkä ihmisryhmän kanssa teet töitä ja minkä et. Et vaikuta sopivalta ihmisten kanssa tehtävään työhön tuollaisella asenteella. Asiakkaita ei voi valita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta itselle olisi tärkeää se, että asiaskunta olisi jotenkin samaistuttavaa ja monipuolista eikä vain alemmista yhteiskuntaluokista, vaikka en itsekään 'parempaa väkeä' taustoiltani edusta. Omien kokemusten takia samassa tilassa oleminen tiettyjen, hyvin oikeuksistaan tietoisten (ja vähemmän velvollisuuksistaan) väestöryhmien edustajien kanssa on vähän hankalaa."
Tämä on aika hälyyttävän kuuloinen kommentti. Vaikuttaa siltä ettet sovi noille aloille. Harkitse työtä jota ei tehdä ihmisten kanssa.
Olen vain rehellinen. Tuskin sinäkään haluaisit työskennellä suurta osaa ajasta hitaalla käyvien ja aggressiivisten ihmisten kanssa, jotka vihaavat sinun uskontoa, sukupuolta tai etnisyyttä. Täällä maailmassa on paljon myös muunlaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja en tarkoita etteikö työ epäsosiaalisten asiakkaiden kanssa olisi tärkeää, mutta sen tärkeys ei tarkoita sitä että kaikkien pitäisi tehdä juuri sitä.
Olen koulutettu vapaaehtoinen mm.vankilatyöhön ja nähnyt monenlaista, mutta tiedän haluavani keskittyä tiettyihin teemoihin ja asiakasryhmiin, joiden kanssa pystyn myös parhaiten jakamaan omaa elämänkokemusta ja tietoa eikä se mene hukkaan.
Joo mutta et sä voi ihmisten kanssa tehtävässä työssä valita minkä ihmisryhmän kanssa teet töitä ja minkä et. Et vaikuta sopivalta ihmisten kanssa tehtävään työhön tuollaisella asenteella. Asiakkaita ei voi valita.
Asiakkaita ei voi valita, mutta työpaikka kertoo aika paljon siitä minkälaiset asiakkaat korostuvat tai eivät korostu ja määrittää myös sitä millä tavalla asiakasta kohdataan.
Toivottavasti et hakeudu alalle joka vaatii sosiaalista ja empaattista sekä työtä pelkäämätöntä persoonaa. Hakeudu verotoimistoon töihin, verotarkastajaksi tai parkkipirkoksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et hakeudu alalle joka vaatii sosiaalista ja empaattista sekä työtä pelkäämätöntä persoonaa. Hakeudu verotoimistoon töihin, verotarkastajaksi tai parkkipirkoksi...
Sähköinsinööri ja metsätalousinsinöörikin ovat molemmat kiinnostuneita insinööritieteistä, mutta kyse on kuitenkin eri töistä. Ihan sama juttu, kun puhutaan ihmissuhdetyöstä.
Jos joku haluaa ennemmin junankuljettajaksi kuin taksinkuljettaksi, ei ole ehkä reilua sanoa hänelle, että kannattaa unohtaa kuljettaminen kokonaan.
Voitaisiinko siis palata tuohon aiheeseen? En jaksa enää vastata näihin, vaan toivoisin kokemuksia ja syvällisiä pohdintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta itselle olisi tärkeää se, että asiaskunta olisi jotenkin samaistuttavaa ja monipuolista eikä vain alemmista yhteiskuntaluokista, vaikka en itsekään 'parempaa väkeä' taustoiltani edusta. Omien kokemusten takia samassa tilassa oleminen tiettyjen, hyvin oikeuksistaan tietoisten (ja vähemmän velvollisuuksistaan) väestöryhmien edustajien kanssa on vähän hankalaa."
Tämä on aika hälyyttävän kuuloinen kommentti. Vaikuttaa siltä ettet sovi noille aloille. Harkitse työtä jota ei tehdä ihmisten kanssa.
Olen vain rehellinen. Tuskin sinäkään haluaisit työskennellä suurta osaa ajasta hitaalla käyvien ja aggressiivisten ihmisten kanssa, jotka vihaavat sinun uskontoa, sukupuolta tai etnisyyttä. Täällä maailmassa on paljon myös muunlaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja en tarkoita etteikö työ epäsosiaalisten asiakkaiden kanssa olisi tärkeää, mutta sen tärkeys ei tarkoita sitä että kaikkien pitäisi tehdä juuri sitä.
Olen koulutettu vapaaehtoinen mm.vankilatyöhön ja nähnyt monenlaista, mutta tiedän haluavani keskittyä tiettyihin teemoihin ja asiakasryhmiin, joiden kanssa pystyn myös parhaiten jakamaan omaa elämänkokemusta ja tietoa eikä se mene hukkaan.
Joo mutta et sä voi ihmisten kanssa tehtävässä työssä valita minkä ihmisryhmän kanssa teet töitä ja minkä et. Et vaikuta sopivalta ihmisten kanssa tehtävään työhön tuollaisella asenteella. Asiakkaita ei voi valita.
Asiakkaita ei voi valita, mutta työpaikka kertoo aika paljon siitä minkälaiset asiakkaat korostuvat tai eivät korostu ja määrittää myös sitä millä tavalla asiakasta kohdataan.
Esim. kuraattori kohtaa asiakkaita kaikista etnisyyksistä. Miksi edes hakeudut töihin sote-alalle? Mainittu parkkipirkko kuulostaa sopivammalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiivistäen siis
-haluat alalle jossa asiakkaat ovat alisteisessa asemassa
-mutta eivät väärän värisiä
-eikä väärää sukupuolta
-tai tietoisia oikeuksistaan
Just.
Vaikka jotkut tuossa ilmaisevat hieman kärkevästi näkemyksiään alalle sopivuudestasi, kannattaa kuitenkin miettiä huolella tuota asiakasasiaa. Sosiaalialalla kohdattavat ihmiset ovat usein jonkinlaisessa hätätilanteessa, toivottomalta tuntuvassa tilanteessa ehkä tavalla tai toisella traumatisoituneita, eivätkä he lähtökohtaisesti ole kiitollisia, järkeviltä ja kehityskelpoisilta vaikuttavia, oli kyse sitten vammais- tai vanhustyöstä tai lastensuojelusta. Tärkeää on kyky eläytyä toisen tilanteeseen ja iloita pienistä edistysaskeleista. Sitä paitsi oman kokemuksen perusteella kaikista rasittavimpia asiakkaita/omaisia ovat ne kaikkein koulutetuimmat, jotka todellakin osaavat vaatia, uhkailla lakimiehillä jne.. :) Itse siis olen aiemmin työskennellyt sosiaalialalla, mutta nyt olen vaihtamassa terveysalalle hommiin, joissa asiakas kontaktit ovat lyhyitä, eikä tarvitse ottaa kovin mutkikkaita elämäntilanteita harteilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiaalityössä ei voi valita asiakkaitaan. Yllättävän monella yläluokan edustajalla on psyykkistä sairautta ja huumeongelmia. Minun mielestäni sun asenne ei sovi minkäänlaiseen sosiaalityöhön. Miettisin jotain muuta.
Edellinen vielä lisää: järjestötyö sosiaalialalla voisi tietty olla yksi vaihtoehto, tosin niissä joutuu usein ryhmänohjaushommiin. Itse tykkäsin, oli monipuolista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Toisaalta itselle olisi tärkeää se, että asiaskunta olisi jotenkin samaistuttavaa ja monipuolista eikä vain alemmista yhteiskuntaluokista, vaikka en itsekään 'parempaa väkeä' taustoiltani edusta. Omien kokemusten takia samassa tilassa oleminen tiettyjen, hyvin oikeuksistaan tietoisten (ja vähemmän velvollisuuksistaan) väestöryhmien edustajien kanssa on vähän hankalaa."
Tämä on aika hälyyttävän kuuloinen kommentti. Vaikuttaa siltä ettet sovi noille aloille. Harkitse työtä jota ei tehdä ihmisten kanssa.
Taitaapa tuo psykologia sitten olla fiksun ihmisen vaihtoehto, kun ilmeisesti siinä pääsee eniten pohdiskelemaan ja käyttämään omaa järkeä ja asiakkaat ovat keskimäärin motivoituneita ja kiinnostuneita. On olemassa sellaisiakin kulttuureja, joissa pellossa elämistä ja epäsosiaalisuutta pidetään normaalina ja jopa ihailtavana ja nämä ihmiset valikoituvat lastensuojelun asiakkaiksi, koska heillä ei ole mitään sairauden tunnetta tai kykyä pohdiskella omaa ajatteluaan. Olen opiskellut jo todella paljon ja ylikoulutetun portsarin tai luukulta toiselle ohjaajan ura ei enää tunnu houkuttelevalta.
Psykologiaa ei ole tässä mainittu, vaikka ei sekään mahdottomuus ole. Avoimen opintoja psykologiasta taustalla 25op.