Vaimo lopetti terapiassa käynnin ja alkoi voida todella hyvin!
Se pas*a mitä siellä lässytysterapiassa hänelle päähän syötettiin teki hänestä entistä pahoinvoivemman. Nyt se lopetettiin ja hän voi paremmin kuin ikinä!
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin mietin monesti pakkoterapiassa käydessäni että mitä järkeä siinäkin. En minä kotona kaiken päivää mieti ja kieriskele niissä ikävissä asioissa vaan haen hupia ja naurua esim. täältä av:lta.
Terapiassa oikein kaivellaan niitä ikäviä asioita ja silloin ne pyörivät mielessä ensinnäkin ennen menoa, että mitäs minä nyt tällä kertaa sanoisin, ja sitten vielä pitkään jälkeenpäin kaikki se nitä on tullut mieleen. Ja se että se terapeutti kuuntelee minua maksusta ja esittää myötätuntoista, mites se parantaisi oloa sekään?
Lisään vielä että ex-miesystävä tuntui tykkäävän käydä hoitajan luona juttelemassa, mutta en tajua mistä hän siellä mahtoi puhua edes. Minulle ei kyllä mistään arkipäiväisiä asioita syvemmistä puhunut, olisin minäkin voinut kuunnella. Tai ehkä sillä oli niin sairaita ajatuksia että tajusi itsekin ettei niitä minulle kannata kertoa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin mietin monesti pakkoterapiassa käydessäni että mitä järkeä siinäkin. En minä kotona kaiken päivää mieti ja kieriskele niissä ikävissä asioissa vaan haen hupia ja naurua esim. täältä av:lta.
Terapiassa oikein kaivellaan niitä ikäviä asioita ja silloin ne pyörivät mielessä ensinnäkin ennen menoa, että mitäs minä nyt tällä kertaa sanoisin, ja sitten vielä pitkään jälkeenpäin kaikki se nitä on tullut mieleen. Ja se että se terapeutti kuuntelee minua maksusta ja esittää myötätuntoista, mites se parantaisi oloa sekään?Lisään vielä että ex-miesystävä tuntui tykkäävän käydä hoitajan luona juttelemassa, mutta en tajua mistä hän siellä mahtoi puhua edes. Minulle ei kyllä mistään arkipäiväisiä asioita syvemmistä puhunut, olisin minäkin voinut kuunnella. Tai ehkä sillä oli niin sairaita ajatuksia että tajusi itsekin ettei niitä minulle kannata kertoa...
Arvaat varmaan itsekin miksi tykkäsi viettää aikaa sen hoitajan kanssa.
Sittenhän se terapia toimi. Ei siellä ole tarkoituskaan olla lopunikää.
Kyllä minäkin mietin monesti pakkoterapiassa käydessäni että mitä järkeä siinäkin. En minä kotona kaiken päivää mieti ja kieriskele niissä ikävissä asioissa vaan haen hupia ja naurua esim. täältä av:lta.
Terapiassa oikein kaivellaan niitä ikäviä asioita ja silloin ne pyörivät mielessä ensinnäkin ennen menoa, että mitäs minä nyt tällä kertaa sanoisin, ja sitten vielä pitkään jälkeenpäin kaikki se nitä on tullut mieleen. Ja se että se terapeutti kuuntelee minua maksusta ja esittää myötätuntoista, mites se parantaisi oloa sekään?