En tiedä pääsenkö tästä koskaan yli...

Tuli mieleen että kuitenkin uskalsit tänne, vaikka hän voisi olla tämän aiheesi lukemassa ja tunnistaa ...

Äitini istuu paraikaa lentokoneessa/laivassa/junassa/autossa (en uskalla kirjoittaa tarkempaa eli päättäkää itse missä istuu). Ei kai sieltä voi vastailla ja lukea meilejä?



Arvatkaa vaan tekikö mieli kirjoittaa tästä jo aikaisemmin mutta en tosiaan uskaltanut. Niin ja porvoolainen en ole mutta osaa tuosta alkuperäisestä tekstistä olen ehkä kenties (tai sitten en) muuttanut ettei minua voisi niin hyvin tunnistaa. Kuka tietää.



Tilanne nyt vaan on tällainen ja ketuttaa suuresti.



ap

Olen nimittain aitisi ja juuri ulkomailla!

Muistakaa, että aina nettiin kirjoittaessanna on olemassa vakavasti otettava riski siitä, että joku toinen lukee tekstinne ;) Vaikka kuinka luulisit, että kykenet kirjoittamaan sen anonyymista ja pidät itse mahdottomana, että joku tuttava sinut siitä tunnistaisi... Ihmisiä on yllättävän helppo tunnistaa näiden tekstien takaa :)



Mitä tulee kettuiluriskiin - sehän ratkeaa sillä, että olet kettuilematta! :) En muutenkaan ymmärrä, miksi netissä pitäisi kasvottomana mennä piruilemaan toiselle ihmiselle, arvostella hänen tekojaan tai valintojaan asiattomin sanakääntein jne. Joten älä kettuile - et tule vahingossa kettuilleeksi äidillesi.



Itse pidän nyrkkisääntönä sitä, että en kirjoita nettiin - edes nimettömänä - mitään, mitä en olisi valmis puimaan myös kasvokkain. Ymmärrän houkutuksen, että netissä olisi niin mukavaa purkaa syvimpiä ja niitä negatiivisimpia tuntojaan kasvottomana. Mutta me emme ole niin kasvottomia kuin haluaisimme olla. Lisäksi se voi aina loukata toista pahasti. Kaikki eivät osaa ottaa näitä tekstejä vain jonkun päätään aukovan hömppäliisan tai -pertin sepustuksina. Joku ottaa ne henkilökohtaisesti, aina.

sillä mun nimi on Liisa :( Serkkuni on Pertti, vihaat siis meitä?

Jotenkin vaan tämä palsta on ollut monessa asiassa aikamoinen henkireikä. Ja vähintäänkin on voinut kysyä kysymyksiä asioihin joista ei haluaisi vanhempiensa kanssa välttämättä puhua eikä minulle ollut tullut mieleenkään että äitini voisi olla palstalla. Jotenkin koen meidät niin eri sukupolveen kuuluvaksi etten voi kuvitella että lähes kuusikymppinen täällä viihtyisi. Tosin ehkä täällä sitten on paljonkin tuon ikäisiä. Enpä tiedä.



ap

mutta kaikki eivät ole itse kirjoitettuja vaan kone muistaa jostain syystä mös kaikki ne otsikot mitkä on avattu =o

näinhän tuo on.



Minäkin ajattelin, että oma äitini on ennen kaikkea äiti eikä hänellä tietenkään voi olla mitenkään ajatuksia elämästä; ainakaan järkeviä sellaisia - mihinkään minua kiinnostavaan. Huokaus.



Mutta äitikin on ihminen. Riippumatta siitä, onko äiti 20, 30, 40 tai 50-vuotias.



Mielenkiintoista muuten: napsautit, lapseni mun, siis jonkun alkukirjaimen ja hupsis, tuli jokin äidin vastauksista/aloituksista ruudulle. Ja ei kun vaan räpsimään siis muita alkukirjaimia? a-b-c-d-e-f-g-h-i jne??? Vau, sieltä löytyi sitten koko elämämme kirjo. Tai ainakin osa siitä.



Muistan, kun vuosia, vuosia sitten, silloin kun olit vain vajaat puolet tämän hetkistä ikääsi, tein virheen. Yöpöytäsi laatikko oli romahtanut. Nostin sen pois paikoiltaan. Ja sieltä löytyi todella iso kasa pornolehtiä. Etkä ollut kummoisenkaan ikäinen. Mutta silti lähestymässä täysi-ikää. Mutta en tunnistanut Sinua näiden lehtien lukijana. Taisi sieltä pulpahtaa dildokin. Mutta tiesin, että olin reviirilläsi. Yöpöydän laatikkosi oli Sinun. Joten: kun sieltä näin jotain, mikä ei ollut tarkoitettu silmilleni, oli ongelma minun. Minulla ei ollut oikeutta jakaa kummastustani-ihmetystäni-tuskaani kanssasi.



Sinä satuit nyt saamaan tietokoneemme käsiisi tai siis luoksesi ja huomaat, että ikioma äitisikin pyörii täällä. Jep. Asia ei ole ihan samanlainen kuin tuo yöpöytäsi laatikko - sillä "viestin otsikko"-osio sinänsä ei ole kenenkään yksityisomaisuutta. Mutta jos sitten lähdit etsimään näitä viestejäni tyyliin a-b-c-d-e-f-g-h jne... niin lähellepä astut yksityisyyteen astumista.



Ja taidanpa nyt tietää, miksi et ole vastannut viime päivinä soittoihini.



Surullista.



Sillä minä en ole täällä vakoilemassa Sinua ja Sinun elämääsi, satummepa olemaan vain samoilla sfääreillä.

että äitisi etsii viestejäsi?



Minä äitinä uskoisin pikemminkin, että hän on palstalla, jotta ymmärtäisi lastensa ikäisten ajatusmaailmaa ja voisi näin olla parempi äiti tai isoäiti.

mulla ei ole samaa ongelmaa: äitini ei osaa edes tekstiviestiä kirjoittaa! :D

ja aloittaja voisi olla minun lapseni. Heh - olinhan muuten minäkin muutaman päivän matkalla ilman tietokonetta. Mutta äitienpäivänä olimme kyllä kaikki yhdessä muualla.

Mutta tuohon alla olevaan viestiin: meitä on melko paljon täällä palstoilla, meitä ei ihan nuoria äitejä. Näin olen huomannut lukiessani, kirjoittaessani ja vastaillessani viestejä. Joskus olen miettinyt muiden viisikymppisten ja sitä vanhempien motiiveja pyöriä vauva-palstalla.

Muista en voi sanoa, mutta itsestäni voin kertoa, miksi.

Aiheet, joita täällä käsitellään, joskus rakentavasti, joskus raivokkaasti, joskus kepeästi ja joskus kipeästi, ovat aiheita, jotka pohdituttavat meitä itse kutakin. Iästä riippumatta.

Mutta se ei ole syy, miksi minä alunperin tulin tälle palstalle.

Syy oli se, että etsin tietoa siitä, mitä nuoret ajattelevat äitiydestä ja elämästä yleensä. Näin, jotta pystyisin itsekin ymmärtämään lapsiani paremmin - en ajatellen, että löytäisin täältä oman lasteni elämästä tietoa vaan pikemminkin lasteni ikäluokasta.

Ja toivon, että olen pystynyt täällä lukemaani soveltamaan myös sopivalta osin elämääni. Ainakin olen huomannut olevani monessa suhteessa kapeakatseinen ja monessa suhteessa todella tietämätön.

Niin - ja löydän päivä toisensa jälkeen täältä mitä hienompia kommentteja, jotka kannattelevat minuakin - nyt jo mummi-kastiin siirtynyttä omassa elämässä teenpäin. Hei - eikö se ole tarpeeksi hyvä syy olla täällä?





että äitisi etsii viestejäsi?



Minä äitinä uskoisin pikemminkin, että hän on palstalla, jotta ymmärtäisi lastensa ikäisten ajatusmaailmaa ja voisi näin olla parempi äiti tai isoäiti.

[/quote]