Tiedätkö lapsia, jotka ovat osoittautuneet erityislapseksi vasta syntymän jälkeen tai myöhemmällä iällä?
Minkä ikäisenä sai diagnoosin? Miten vaikutti myöhempään elämään?
Oliko raskausaikana mitään merkkejä erityisyydestä?
Kommentit (78)
Tiedän vaikka kuinka monta. En tiedä yhtäkään, jonka erityisyys olisi tiedetty ennen syntymää. Suomessa niissä tapauksissa vanhemmat päätyvät aborttiin lähes poikkeuksetta.
Poikani.
Sai Asperger-diagnoosin 12-vuotiaana.
Tiedän, omat lapset syntyivät ihan terveinä vauvoina ja kehityivät tavallisesti. Nyt vanhemmalla (12) on ADHD ja nuoremmalla (10) ADHD , laaja-alainen kehitysviivästymä sekä lievä kehitysvamma. Exällä erittäin todennäköisesti ADHD myös joten en ole yllättynyt.
Eivätköhän kaikki ole sellaisia. Ei niitä ennalta näe.
Vierailija kirjoitti:
Eivätköhän kaikki ole sellaisia. Ei niitä ennalta näe.
Paitsi selkeät Downit, raajapuutokset ja muut vastaavat.
Nepsy häiriöt ei näy missään raskauden aikana tai heti syntymän jälkeen, saati reumaatikot, kehitysviivästymät tms.
Tyhmä aloitus aplta.
2 lapsistani.
6 ja 3- vuotiaana autismi- ja kv- diagnoosit.
Eivät kykene itsenäiseen elämään koskaan.
Ystäväni poika ongelmia koulussa 11v alkaen, 14v diagnoosi keskivaikea älyllinen kv.
Yllättävän kauan roikkui tavisten mukana diagnoosin vakavuus huomioonottaen.
Asuu nyt itsenäisesti normaalissa asunnossa, eläkkeellä toki.
Toisen ystävän poika 5v diagnoosi MBD, ylivilkas, äänekäs, keskittymiskyvytön.
Oli välillä sijoitettuna, koulu meni läskiksi.
Tekee kuitenkin töitä, ostanut asunnon jne.
Siis eikö tähän kategoriaan mene käytännössä kaikki autismin kirjoon kuuluvat lapset (siis myös asperger) ja lisäksi kaikki adhd, add yms. tapaukset.
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö tähän kategoriaan mene käytännössä kaikki autismin kirjoon kuuluvat lapset (siis myös asperger) ja lisäksi kaikki adhd, add yms. tapaukset.
Ja kehitysvammaisuus ilman tiedettyä syytä, cp-vammat jne.
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö tähän kategoriaan mene käytännössä kaikki autismin kirjoon kuuluvat lapset (siis myös asperger) ja lisäksi kaikki adhd, add yms. tapaukset.
Myös diabeetikot, kuurot, lukihäiriöiset yms.
Tiedän. Itseni. Ensimmäisen diagnoosin sain joskus 5-vuotiaana. Myöhemmin lisää. Elämääni diagnoosit ovat vaikuttaneet kaikessa, diagnoosini ovat koko elämäni runko ja pääasia. En ole normaali ihminen. Minulla ei ole koskaan ollut mitään ihmissuhteita lapsuudenperheeni lisäksi. En ole koskaan ollut töissä. Jäin eläkkeelle nuorena aikuisena.
Raskausaikana ei ollut mitään merkkejä erityisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hulluja kutsutaan erityisiksi? Ennen vanhaan ne olisi vain jätetty metsään.
Neurologinen häiriö ei ole mielenterveyshäiriö!
Nykyään näillä lapsilla on onneksi hyvät eväät elämään, saavat diagnoosin ja lääkkeet. Vielä 20v sitten "hoidettiin" selkäsaunoilla ja haukkumisella.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään näillä lapsilla on onneksi hyvät eväät elämään, saavat diagnoosin ja lääkkeet. Vielä 20v sitten "hoidettiin" selkäsaunoilla ja haukkumisella.
Mitkä lääkkeet? Ei kai lääkkeellä erityisyyttä saa pois.
Kyllä. Lapseni paljastui noin kolmekymppisenä narsistiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään näillä lapsilla on onneksi hyvät eväät elämään, saavat diagnoosin ja lääkkeet. Vielä 20v sitten "hoidettiin" selkäsaunoilla ja haukkumisella.
Mitkä lääkkeet? Ei kai lääkkeellä erityisyyttä saa pois.
Ei tietenkään mutta adhd lapsen on helpompi keskittyä tunneilla opetukseen. Lääke ei paranna mutta helpottaa merkittävästi arkea.
Esikoisen nepsy-oireet havaittiin eskarissa. Neljä vuotta nuorempi sisarus pääsi huomattavasti aiemmin kontrolleihin, koska esikoisella oli diagnoosi. Lapset 6 ja 10-vuotiaat ja olenkin nyt kahden erityislapsen äiti ja arki sen mukaista. Mitäpä menin tekemään lapset. Olisi pitänyt odottaa ainakin 15 vuotta, jotta ei tekisi kehityshäiriöisiä lapsia enempää.
Tiedän.
Tutkimukset alkoi parin kolmen vuoden iässä. Papereissa lukee yksi diagnoosi ja monien muiden piirteitä mutta lopullista diagnoosia etsitään yhä yli 20-vuotiaana. Terapioilla ja kuntoutuksella on saatu siihen pisteeseen että on ammatillinen koulutus ja asuu itsenäisesti. Työkokeilussa ja palkkatuella on ollut mutta työllistyminen ei tahdo onnistua ilman apuja.
Edellinen raskaus päättyi keskenmenoon jonka syy ei selvinnyt joten seurantaa ja tutkimuksia oli enemmän mutta mikään ei viitannut erityisyyteen.
Jos odottaisin lasta, en olettaisi lapsen olevan ns. normaali ennen kuin lapsi on mennyt kouluun ja on nähty miten koulu sujuu.
Kehitysvamma hyvin usein selviää tai jopa tulee vasta syntymän jälkeen. Lapsi voi kuuroutua, sokeutua, menettää liikuntakykynsä. Tietenkin voi sairastua myös milloin vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö tähän kategoriaan mene käytännössä kaikki autismin kirjoon kuuluvat lapset (siis myös asperger) ja lisäksi kaikki adhd, add yms. tapaukset.
Myös diabeetikot, kuurot, lukihäiriöiset yms.
Aika hurjaa aatella, että olen siis ollut ilm. eriysilapsi myös itse, Ja vasta nyt aikuiseksi varuneena huomaan, että olen sellainen ollut.... Hurjaa siksi. etä välillä kun lukee näitä eriyislapsi avauksia ja kannanottoja, niin piirtyy mielikuva että erityislapsi on yhtäkuin "se" ei toivottu lapsi.
Yliopisto-opiskelija
Tiedän. Täysin terveellä lapsella todettiin 3-vuotiaana vakava perussairaus. Tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Järkytti perheen ja lähipiirin vuosiksi. Lapsi ei itse ymmärrä, että menetti terveytensä. Ei mitään merkkejä ennenkuin eka oire 3v.