Lue keskustelun säännöt.
Uran ja perheen yhdistäminen on kohtuuton vaatimus
24.10.2020 |
Joiltakin naisilta onnistuu uran ja perheen yhdistäminen, mutta monille muille se aiheuttaa vaikeuksia ja luopumisia perhehaaveista tai uupumista työelämässä. Ei pidä asettaa rimaa sen mukaan mihin jotkut poikkeusyksilöt kykenevät, että tähän kaikkien muidenkin tulee kyetä.
Kommentit (5)
Eihän sitä kukaan vaadikaan.
Itse ymmärsin jo hyvin nuorena, että omat resurssit ei riittäisi tuollaiseen yhdistelmään. Ja olen elänyt sen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle valkeni vasta reilusti yli 3-kymppisenä, että minulle on mahdotonta yhdistää perhettä ja uraa. Elämäni miehet eivät ole olleet kykeneviä perheen perutamiseen ja vain vittuilivat opinnoistani ja työstäni. Olisin joutunut venymään kohtuuttomuuksiin, jos olisin hankkinut lapsia. Käytännössä olisin ollut yh lapsille ja vittuilevalle m*eslapselle. Kuvittelin aidosti voivani löytää vastuuntuntoisen miehen perheen perustamiseen, kunnes ikä tuli vastaan. Lisätietona, että työni ja opintoni ovat aina olleet joustavia, enkä tee ylitöitä.
Mäkin olen valinnut perheen uran sijasta. Teen mielekästä osa aikaista työtä muutaman päivän viikossa, jotta saa vähän ansioita. Muun ajan olen lasteni kanssa ja hoidan kotia ja pihaa. Tajusin myös jo vuosia sitten että minusta ei ole oravanpyörään pyörimään, vaan on valittava jompi kumpi tie. Monet polttavat itsensä loppuun yrittämällä olla kaikkea.
Minulla on molemmat, mutta himmailin työasioiden kanssa siihen asti, kun nuorin oli 9. Meillä on nyt perheessä kaksi uraa, kolme teiniä, ainainen arkikiire, mutta viikonloput menee leppoisasti. Rahaa on yllin kyllin, arkistressiä myös. Lapsilla menee hyvin.
Se että kaikkien pitäisi tehdä jotain "uraa", on tässä ajassa kohtuuton vaatimus. Edes perustyötä ei ole kaikille, saati sitten jotain uramahdollisuuksia.