Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taidan olla valmis luopumaan, oliskohan tää nyt se merkki
23.10.2020 |
Lapset lähti juuri isänsä luo ja isänsä uuden perheen luo. Tapasin tämän uuden ja hänen lapset. Lapset pärjäisi siellä kyllä. Minusta jäisi kivempi muisto nyt kun jos masennun niin etten enää kykene vähäiseenkään toimintaan tai peittelemään tätä ulospäin.
Minun rakas lähti oman perheensä kanssa lomalle. Hänkin pärjää ilman minua ja hänellä on kaikki. Minä vaan sotkisin hänen elämän vaikka muuta väittää ja rakastaa, eikä päästä minua menemään vaikka olen pyytänyt, mutta ei hän tätä tai minua oikeasti halua tai tarvitse. Luultavasti ei edes rakasta, tykkäilee vaan. Säästäisin ainakin häneltä hankalan olon ja päättämisen vaivan.
Nyt olisi viikonloppu ettei olisi ketään eikä mitään. Kukaan ei kaipaisi eikä etsisi ainakaan pariin päivään. Luulen että nyt olisi oikea aika.
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soita auttavaan puhelimeen. Et ole valmis siihen vaan haluat puhua.
Elämäsi puitteet ovat kunnossa ja sinulla on ihanat lapset. Hae apua! <3 Jos lopetat kaiken, sinulle ei jää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Elämäsi puitteet ovat kunnossa ja sinulla on ihanat lapset. Hae apua! <3 Jos lopetat kaiken, sinulle ei jää mitään.
Tokkopa tuolla on väliä enää, kun ei henkikää pihise
Älä luovuta. Mieti miten sun lapset koko elämänsä miettii, että jos ne ei olis silloin lähteneet ja jättäneet äitiä yksin, se olisi vielä täällä. Ne syyllistää itseään siitä ja edessä on vuosien kierre terapeuttien ja lääkkeiden kanssa, mitkään ei auta.
Tiedän tuon tunteen niin hyvin (ilman tuota varattua rakastajaa), usko pois olen miettinyt asiaa usein. Se olisi kuitenkin itsekästä. Olet monelle tärkeä ja lapsillesi korvaamaton. Älä pilaa niiden elämää nyt.
Onko sulla ystävää, jolle voisit soittaa vai olisiko anonyymi kriisipuhelin parempi? Voin tulla sun luokse, jos olet edes samalla puolella maata, sokea taluttamaan sokeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun lapseni menettivät isänsä onnettomuudessa ja vaikka isä ei ollut mikään täydellinen isä, lapset tulevat kärsimään tapahtuneesta koko loppuelämänsä. Terapiaa ja tukea on tarvittu ja tullaan tarvitsemaan. Siitäkin huolimatta, että olen pystynyt heidät hoitamaan ja kasvatamaan aikuisiksi. Älä sinä vapaaehtoisesti tee samaa omille lapsillesi!
Hanki omaan elämääsi iloa ja ihmisiä, jotka välittävät juuri sinusta, äläkä anna kenenkään pitää sinua lähelläsi vain hetken nautinnon vuoksi. Onnistut kyllä, kun vain yrität!
Vierailija kirjoitti:
Joo. Oikea aika alkaa olla vähemmän säälittävä ja narsistinen.
Näin. Kannattaa hakeutua terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi haluat tuhota lastesi elämän? Ryhdistäydy nyt.
Älä. Mikään ei voi ikinä korvata sinua lapsillesi. He tarvitsevat juuri sinua todella kovasti. Heillä on omat pienet murheensa nyt, lasten murheet. Jos heille tulisi huomenna tieto että äiti on kuollut eikä tule koskaan takaisin, niin se on heidän lapsuutensa loppu. He varmasti yrittävät olla reippaita aina yökylään mennessä, vaikka jännittäisi. He pitäisivät sitä omana vikanaan. Et varmasti toivo, että he aikanaan ratkaisisivat omat synkät hetkensä noin.
Mutta ymmärrän sinua todella hyvin. Sinnittele. En tiedä mitä kaikkea sinulla on meneillään, mutta mikään ei ole pysyvää. Anna ajalle mahdollisuus ja mene hyvää kohti, näet kyllä vielä sellaisetkin päivät että olet taas iloinen siitä että elät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta itsesi sääliminen ja mieti mitä haluaisit tehdä ihan itseksesi! Siihen on nyt mahdollisuus.
Kiitos noista kivoista vastauksista.
Kirjoitin koska ensimmäistä kertaa tuli tuollainen ns helpottava ajatus tähän pimeyteen että sais tämän ahdistuksen pois eikä kuormittaisi ketään. Raskasta olla näin raskasta seuraa eikä kehtaa aina kuormittaa lähipiiriä, ja ymmärrän että olen noiden ajatusten kanssa äärettömän itsekäs ja lapsellinen. Nuo esille nostamani asiat on vain jäävuoren huippu, viimeiset monta vuotta on täynnä semmoista sontaa ja huonoja asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia löytyy ja erilaisia perhesuhteita. Moni elää täysin yksin ja eristyneenä eikä silti valita
Sivusta. Mielen sairaus on sairaus siinä missä fyysinenkin. Sanotko jalkansa katkaisseelle että ryhdistäydy ja kävele? Kyllä se siitä! Pystyt kyllä jos vain haluat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni menettivät isänsä onnettomuudessa ja vaikka isä ei ollut mikään täydellinen isä, lapset tulevat kärsimään tapahtuneesta koko loppuelämänsä. Terapiaa ja tukea on tarvittu ja tullaan tarvitsemaan. Siitäkin huolimatta, että olen pystynyt heidät hoitamaan ja kasvatamaan aikuisiksi. Älä sinä vapaaehtoisesti tee samaa omille lapsillesi!
Hanki omaan elämääsi iloa ja ihmisiä, jotka välittävät juuri sinusta, äläkä anna kenenkään pitää sinua lähelläsi vain hetken nautinnon vuoksi. Onnistut kyllä, kun vain yrität!
Itse masennuksen ja yksinäisyyden kokeneena sanoisin, että etsi ensin itsesi, ja opettele tulemaan toimeen itsesi kanssa. Sitten kun tietää, millainen itse on, on helpompi löytää ympärilleen ihmisiä, joiden kanssa viihtyy. Tai sitten oppii viihtymään yksikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapseni menettivät isänsä onnettomuudessa ja vaikka isä ei ollut mikään täydellinen isä, lapset tulevat kärsimään tapahtuneesta koko loppuelämänsä. Terapiaa ja tukea on tarvittu ja tullaan tarvitsemaan. Siitäkin huolimatta, että olen pystynyt heidät hoitamaan ja kasvatamaan aikuisiksi. Älä sinä vapaaehtoisesti tee samaa omille lapsillesi!
Hanki omaan elämääsi iloa ja ihmisiä, jotka välittävät juuri sinusta, äläkä anna kenenkään pitää sinua lähelläsi vain hetken nautinnon vuoksi. Onnistut kyllä, kun vain yrität!
Itse masennuksen ja yksinäisyyden kokeneena sanoisin, että etsi ensin itsesi, ja opettele tulemaan toimeen itsesi kanssa. Sitten kun tietää, millainen itse on, on helpompi löytää ympärilleen ihmisiä, joiden kanssa viihtyy. Tai sitten oppii viihtymään yksikseen.
Ei ole nyt kyse tästä. Olen ollut elämässäni paljon yksin. Silti ympärillä on ihmisiä joiden kanssa viihdyn. Mutta tämä meinaa nyt hukuttaa kaiken alleen. Mistä tietää voiko ihmisiin luottaa. Miksi useimmat käyttää hyväksi?
Alue: Aihe vapaa
Joo. Oikea aika alkaa olla vähemmän säälittävä ja narsistinen.