Lue keskustelun säännöt.
Naiset: kuinka toimitte, kun haluaisitte tehdä kumppaninne kanssa jotain mihin hänellä ei ole varaa
21.10.2020 |
Olen miettinyt miten tämän ongelman selättäisi. Kysyn ensisijaisesti naisilta, sillä vaikuttaa siltä että toisinpäin asiat ovat helpommin hoidettavissa.
Tilanne siis se, että olen itse hyväpalkkaisessa työssä ja haluaisin nauttia asioista nyt kun rahaa on. Minua ei koskaan ole kiinnostanut kuka mitäkin maksaa, tärkeämpää on saada tehdä kumppanin kanssa yhdessä asioita ja luoda muistoja. Nykyinen miesystäväni taas on alkanut opiskella uutta tutkintoa hiljattain ja tulot tietenkin sen mukaiset. Hän haluaisi kovasti aina maksaa kaikesta vähintään puolet, mutta tämä tarkoittaa etten viitsi ehdottaa mitään kallista, jottei hän tuhlaa isoa osaa budjetistaan ei-välttämättömiin asioihin.
Kuinka teillä toimitaan parisuhteissa, joissa taloudellinen vaakakuppi on kallellaan niin, että naisena tienaatte huomattavasti enemmän?
Kommentit (45)
Meillä on yhteiset rahat. Minä tienaan niistä 80 000€ vuodessa ja mies 20 000€. Ei ole kuvaamaasi ongelmaa, koska kaikki maksetaan yhteisistä rahoista.
Parisuhde ei tietenkään ole ihan tuore.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna lahjoja: ravintolalahjakortti, matka, hotelliyö, leffaliput, teatteriliput jne. vaikka millä verukkeella.
Tapaamisen vuosipäivä
Kihlapäivät
Hääpäivä
nimipäivät (molempien)
Synttärit (molempien)
Ystävänpäivä
Pikkujoulut
Uusivuosi
Juhannus
Miestenpäivä
Isänpäivä
Parempituloinen maksaa köyhän menot, parisuhteessa ei ole kahta eri elintasoa.
Mies saa myös asua luonasi ilmaiseksi.
Näinhän naiset aina palstalla vaativat. Vai eikö tämä koske miehiä?
Kyllä minä maksan miehen juttuja kun minulla on enemmän rahaa, mies maksoi minun juttuja silloin kuin minulla oli pienet tulot.
Mitä tarkoitat että toisinpäin asiat ovat helpommin hoidettavissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hävettää kun minulla ei ole varaa lähteä miehen ulkomaan matkoille mukaan...
Mä maksoin aikoinaan osan meidän matkoista. Jossain vaiheessa alkoi kuitenkin nyppiä, kun mies käytti vähät rahansa tupakkaan ja kaljaan. Erohan siinä tuli (alkoholin takia, ei matkojen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä puolisoni tuloja, hän on pienyrittäjä ja ilmeisesti ne vaihtelevat suuresti. Maksamme asumiskulut, ruoan ja yhteisen auton kulut puoliksi.
Minä olen meistä innokkaampi matkailija ja se on siis minulle tärkeämpää. Olen tarjonnut puolisolleni muutaman ulkomaanmatkan ja nyt korona-aikana jokusen kotimaan viikonlopun. Mutta silloin, kun olen matkustanut kohteeseen, mikä häntä ei ole ylipäänsä isommin kiinnostanut, olen tietysti mennyt yksin. Olen myös maksanut meille elokuvia ja liikuntaharrastuksia sekä ravintolareissuja. Minulle se perustuu ihan siihen, että moniin paikkoihin menen mieluummin hänen kanssaan kuin yksin tai kavereiden kanssa ja kun minulla on sekä lounas- että liikunta/kulttuurietu töiden puolesta niin oma osuuteni leffalipuista/pelivuoroista yms on ollut käytännössä ilmainen.
Mutta olin ehkä väärä henkilö vastaamaan tähän sen takia, että meillä ei todennäköisesti ole mitenkään huomattavaa eroa tuloissa.
Jos kyse on tilanteesta, jossa minä haluan tehdä jonkun toisen ihmisen kanssa jotain, mihin hänellä ei ole varaa, on mielestäni itsestään selvää, että minä joko maksan sen erotuksen, mikä jää kokonaissumman ja sen summan, mikä hänellä on varaa maksaa, väliin. Tai jossain erityistapauksessa jopa koko lystin. Tai sitten vaihtoehtoisesti kehittelemme sellaista tekemistä, johon molemmilla on varaa. Tämä on mielestäni tosiaan itsestään selvää parisuhteessa, eikä mitenkään sukupuoliriippuvaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elätän mieheni omalla palkallani, hän hoitaa kotia ja lapsia. Palkkani maksetaan yhteiselle tilille, siirrän muutaman tonnin kuussa omiin menoihini, mieheni myös, noin nelisen tonnia menee meillä elämiseen tai yhteiselle säästötilille. Rentoa ja mukavaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Parempituloinen maksaa köyhän menot, parisuhteessa ei ole kahta eri elintasoa.
Mies saa myös asua luonasi ilmaiseksi.
Näinhän naiset aina palstalla vaativat. Vai eikö tämä koske miehiä?
Ei tuo ole mitenkään sukupuoliriippuvaista. Parisuhteessa ei ole kahta elintasoa. Joko mennään sen köyhemmän mukaan, eikä tehdä kalliita reissuja ja syödä kolme kertaa viikossa fine dining ravintolassa tai sitten se, jolla on varaa, kustantaa suurimman osan. Ihme uhriutumista taas joltain miesoletetulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tykkää siitä ajatuksesta, että kaikki rahat olisi yhteisiä. Minusta itsestäni tuntuisi siltä, että silloin minun pitäisi hyväksyttää ihan joka ikinen ostos kumppanilla. En halua.
Me maksamme yhteiset kulut suhteessa tuloihin. Molemmat siirtävät 75% nettotuloistaan yhteiselle tilille, josta maksetaan kaikki yhteiset menot. Prosentti on laskettu siten, että tuosta kertyy koko ajan vähän ylimääräistä. Ylimäärä ollaan sitten käytetty esim. matkusteluun.
Tienaan huomattavasti enemmän kuin mieheni.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tykkää siitä ajatuksesta, että kaikki rahat olisi yhteisiä. Minusta itsestäni tuntuisi siltä, että silloin minun pitäisi hyväksyttää ihan joka ikinen ostos kumppanilla. En halua.
Me maksamme yhteiset kulut suhteessa tuloihin. Molemmat siirtävät 75% nettotuloistaan yhteiselle tilille, josta maksetaan kaikki yhteiset menot. Prosentti on laskettu siten, että tuosta kertyy koko ajan vähän ylimääräistä. Ylimäärä ollaan sitten käytetty esim. matkusteluun.
Tienaan huomattavasti enemmän kuin mieheni.
Jos miehesi tienaisi enemmän, olisit aivan eri mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en tykkää siitä ajatuksesta, että kaikki rahat olisi yhteisiä. Minusta itsestäni tuntuisi siltä, että silloin minun pitäisi hyväksyttää ihan joka ikinen ostos kumppanilla. En halua.
Me maksamme yhteiset kulut suhteessa tuloihin. Molemmat siirtävät 75% nettotuloistaan yhteiselle tilille, josta maksetaan kaikki yhteiset menot. Prosentti on laskettu siten, että tuosta kertyy koko ajan vähän ylimääräistä. Ylimäärä ollaan sitten käytetty esim. matkusteluun.
Tienaan huomattavasti enemmän kuin mieheni.
Ei tulisi mieleenkään yhteiset rahat, mutta en myöskään suostuisi mihinkään prosenttiosuuksiin (eikä varmasti mieskään), koska meillä talousasiat on henkilökohtaisia asioita eikä niistä tehdä tiliä toiselle. Kumpikin laittaa taloustilille kuukausittain saman summan, jolla katetaan sen kuun yhteiset menot 50/50, ja loput on omaa rahaa. Kyllä me toisillemme mainitsemme esim. miten verotuksessa kävi ja puoliso saattaa sanoa, jos sai jonkun isomman kaupan, mutta ei niistä euromääräisesti keskustella.
No mä hoidin samanlaisen tilanteen reissujen suhteen niin, että hoidin kaikki varaukset ja maksut, ilmoitin miehelle paljonko 50% on (oikeasti jotain about 20%) ja mies maksoi mun tilille.
Luomme muistoja edullisilla jutuilla; Talinnanmatka, päiväretkeily, leffaan + syömään, yhdessäkokatut illalliset jne.
Jos mun vuositulot olisivat esimerkiksi 100 000 euroa ja mun miehen 20 000, maksaisin mukisematta kaikki yhteiset menot:)
Tämä on täysin teoreettinen tilanne, koska en koskaan tapailisi tai olisi suhteessa ihmisen kanssa, jolla ei olisi varaa perusjuttuihin tai pitäisi laskea riittääkö hänellä rahaa, kun tehdään jotain. Oletan aikuisen ihmisen omaavan sen verran varallisuutta ja tulojen olevan kohdallaan, että hänen kanssaan voi tehdä kaikenlaista ilman, että toisen pitäisi maksaa tai miettiä jotain halvempaa tai ilmaista toimintaa. Mulla on tietty elintaso ja siihen pitää olla partneri samalta tasolta.
Vierailija kirjoitti:
Parempituloinen maksaa köyhän menot, parisuhteessa ei ole kahta eri elintasoa.
Mies saa myös asua luonasi ilmaiseksi.
Näinhän naiset aina palstalla vaativat. Vai eikö tämä koske miehiä?
Nii-in, tätähän yritän juuri ratkaista, kun miehen ego ei taivu siihen että maksan
Pitkään oli sama tilanne kuin sinulla, kun olin hyvin palkatussa työssä, ja mies opiskeli tehden vain osa-aikatöitä. Tuloni olivat huomattavasti paremmat.
Minä tarjosin käytännössä kaiken ei-pakollisen. Asuimme jo yhdessä, ja rahamme olivat yhteisiä. Käytännössä tämä meni niin, että minä maksoin kaikesta suurimman osan omista tuloistani.
Nykyään tilanne onkin toisin päin, eli mies tienaa merkittävästi enemmän. Yhteiset rahat silti vieläkin. Minulta siis sangen kannattava investointi aikoinaan.