En uskalla mennä ulos -kohtalotovereita?
Minulla on aina ollut huono itsetunto, ja se peilautuu painooni eniten. Eli kun painan tietyn verran, niin uskallan liikkua ihmisten ilmoilla yms. ja jos painoni vähänkään nousee, niin minua ahdistaa ulos meneminen enkä tapaa esim. tuttavia lainkaan (suurin osa ystävyyssuhteista kariutunut tämän takia vuosien varrella).
Tilannetta ei helpota se, että olen tällä hetkellä raskaana (rv24) ja olen saanut raskauskiloja. Ennen raskautta painoin alle 50 kiloa ja nyt painoni on jo 56 kg.
Edellisessäkin raskaudessani sain n. 20 kiloa, mutta ne kaikki tippuivat kuudessa viikossa ihan vain imettämällä (10 jäi jo synnärille), joten tiedän, että kiloni kyllä lähtevät, mutta ei se silti helpota tämän hetkisen olotilan hyväksymistä, kun kasvoni ovat pyöristyneet, reidet leventyneet ja tietenkin vatsakin on.
Ja senpä takia en tällä hetkellä halua ollenkaan liikkua ulkona päiväsaikaan. Esikoisen kanssa käydään ulkoilemassa aamulla klo 07 alkaen, jolloin ei täällä päin ole muita liikkeellä ja toisen kerran mennään vasta pimeällä ulos. En vain voi mitään tälle ahdistukselleni painostani ja olen siis kärsinyt tästä ongelmasta jo teini-iästä lähtien, vaikka en silloin ollut raskaana, mutta muuten vain tarkka painostani.
Miten tästä voisi päästä eroon? Kohtalotovereita? Vinkkejä?
Kommentit (9)
Ei kyllä kannata enää ikinä mennä ulos.
Olet kuitenkin uskaltautunut vatsa(makkaroiden) kanssa miehesi kanssa sänkyyn? Uskallat antaa miehesi, jonka mielipiteellä sinusta on varmaan merkitystä, nähdä itsesi alastomana, mutta välität ventovieraiden mielipiteistä?
Olet 56kg nyt? Pituutesi on varmaan 110cm, jos reidet ja naama on levinnyt? Itse olen 56kg ja 161cm ja todella hoikka, vaikka muodokkaat lanteet omaan. Ja ei johdu lihaksista, niitä ei nimittäin ole.
Vierailija kirjoitti:
Olet 56kg nyt? Pituutesi on varmaan 110cm, jos reidet ja naama on levinnyt? Itse olen 56kg ja 161cm ja todella hoikka, vaikka muodokkaat lanteet omaan. Ja ei johdu lihaksista, niitä ei nimittäin ole.
Minulla nyt kilot näkyy heti kasvoissa, kun ihmisillä ne tuppaa kertymään eri paikkoihin.
Olen kanssasi samanpituinen, mutta esim. takapuolta/ lanteita en omaa eli normioloissa olen ihan vain hoikka pötkylä, jos niin voi sanoa. Tällä hetkellä en siis ole ja asiaa ei helpota se, että myös läheiseni kommentoivat ulkomuotoani, että kuinka vatsani näkyy jo näillä viikoilla noin selvästi ja naamani on pyöristynyt yms.
Vierailija kirjoitti:
Olet kuitenkin uskaltautunut vatsa(makkaroiden) kanssa miehesi kanssa sänkyyn? Uskallat antaa miehesi, jonka mielipiteellä sinusta on varmaan merkitystä, nähdä itsesi alastomana, mutta välität ventovieraiden mielipiteistä?
Tiedän, että ei tämä järjellistä ole, mutta minkä minä epävarmuudelleni voin. Ja tosiaan olen epävarmempi tuntemattomien sekä puolituttujen ja ystävieni seurassa kuin taas perheeni seurassa.
Miten 161/56 on todella hoikka?
Minä olen 173/56 ja olen minä hoikka, mutta en todella hoikka.
Sinua ahdistaa sen takia, koska peilaat itse omia ajatuksiasi muista ylipainoisista nyt itseesi.
Ehkä sitten, kun lopetat muiden ylipainoistan mollaamisen mielessäsi ei tuota ahdistusta ole.
Vierailija kirjoitti:
Olet 56kg nyt? Pituutesi on varmaan 110cm, jos reidet ja naama on levinnyt? Itse olen 56kg ja 161cm ja todella hoikka, vaikka muodokkaat lanteet omaan. Ja ei johdu lihaksista, niitä ei nimittäin ole.
Olen eri. Olen 163 cm ja painan 51 kg ja kyllä mussa on ylimääräistä.
Ymmärrän ap:ta. Aina, jos paino nousee kilon-pari, niin tuntuu, että on ihan levinnyt (reidet, naama, vyötärö häviää). Koska itse huomaan tämän, niin ahdistaa, jos muutkin huomaavat.
Rohkeasti ulos, ei tarvitse miettiä mitä muut ajattelee, ole vaan onnellinen raskaudesta, moni on kateellinen kun ei tule raskaaksi yrityksistä huolimatta.