Voisiko sinut pistää pahviseen kistuun?
Aikamoista haaskaamista rakennella hienoja tammiarkkuja. Saman asian ajaa pahvinen boxi, joka pistetään krematorion uunin kautta tuhkaksi. Minulle se riittäisi oikein hyvin.
Kommentit (19)
hyvin riittää. Pitääkin valistaa läheisiä, jos vaikka sikaflunssaan delaan (hih!).
Ja jos tässä elonpäiviä riittää edes sinne ennustettuun elinaikaan, varmasti onkin jo käytössä joku muu materiaali kuin umpipuu.
Vois laittaa jonkun kankaan siihen päälle koristeeksi hautajaisten ajaksi.
tai karvaisesta mäntylaudasta tehty boksi... halvin mahdollinen
pahviarkkuja tai erittäin halpoja puuarkkuja?? sehän olisi niin ekoa...
HInta olisi murto-osa tammiboksista....
Muistan lukeneeni/ nähneeni joskus jossain, että kierrätysmateriaaleista tehdään jo sekä arkkuja että uurnia. Jos muistan oikein ne olivat aika kalliita koska ne tehdään tyyliin käsityönä. Tilanne varmaan muuttuu kun kysyntä kasvaa. Minun ruumiini poltetaan ja tuhkani sirotellaan, joten vaatimaton arkku käy hyvin.
ajattelen varmaan että ikävää vieraille jos mätkähtäisin kesken matkan pohjan läpi :D mutta ohuesta, halvasta laudasta kyhätty iso laatikko kävisi hyvin.
Tässä yksissä hautajaisissa ajattelin, että kalliiden kukkien laittaminen hautajaisissa, jossa ruumis poltetaan, tuntuu jotenkin liialliselta. Hautuumaalla kukat sentään saavat olla jonkin aikaa merkkinä surusta ja kaipauksesta, mutta krematoriossa... Mitä niille kukille muuten ylipäätään tehdään?
Noin yleisesti ottaen veikkaan, että haudanhoito ja -laitto tulevat tulevaisuudessa menettämään "arvoaan", ihan jo siksikin, että nykyään ei monestikaan esimerkiksi asuta paikkakunnalla, jossa isovanhempien tai omat vanhempien hauta on. Minnekähän minutkin "kannattaisi" haudata - nykyiselle asuinpaikalleni, vanhempieni asuinpaikalleni, lapsuudenkotini lähelle, sukuni syntysijoille...?
Tässä yksissä hautajaisissa ajattelin, että kalliiden kukkien laittaminen hautajaisissa, jossa ruumis poltetaan, tuntuu jotenkin liialliselta. Hautuumaalla kukat sentään saavat olla jonkin aikaa merkkinä surusta ja kaipauksesta, mutta krematoriossa... Mitä niille kukille muuten ylipäätään tehdään?
Noin yleisesti ottaen veikkaan, että haudanhoito ja -laitto tulevat tulevaisuudessa menettämään "arvoaan", ihan jo siksikin, että nykyään ei monestikaan esimerkiksi asuta paikkakunnalla, jossa isovanhempien tai omat vanhempien hauta on. Minnekähän minutkin "kannattaisi" haudata - nykyiselle asuinpaikalleni, vanhempieni asuinpaikalleni, lapsuudenkotini lähelle, sukuni syntysijoille...?
vaiheessa väliä, millasessa laatikossa sitä pötköttää.
Tuo hautapaikan valinta on itselläkin käynyt mielessä; haluaisin itse perheeni haudattavaksi oman syntymäkuntani pienen kylän kauniiseen kirkkomaahan. Mieheltä en ole asiaa kysellyt, mitä se ajatuksesta tykkää...
Mitä niille kukille muuten ylipäätään tehdään?
i]
Tai ainakin meillä, veljeni siunaustilaisuudesta kukkaset jäivät kappelin kellariin viileään tilaan odottamaan kunnes uurna tulee krematoriosta. sitten kun uurna laskettiin, kukkavihkot tuotiin samalla ja laskettiin haudalle. Siinä ne olivat edelleen merkkinä läheisten surusta ja kaipauksesta.
t: 2, veljen arkkua valinnut
Tässä yksissä hautajaisissa ajattelin, että kalliiden kukkien laittaminen hautajaisissa, jossa ruumis poltetaan, tuntuu jotenkin liialliselta. Hautuumaalla kukat sentään saavat olla jonkin aikaa merkkinä surusta ja kaipauksesta, mutta krematoriossa... Mitä niille kukille muuten ylipäätään tehdään?
Kun minun mummoni kuoli 3 vuotta sitten hänet tuhkattiin. Vajaan viikon päästä muistotilaisuudesta, oli läheisimille uurnan lasku maahan. Kukat oli tuon ajan säilytetty kappelin isossa kylmäkaapissa, jotka sukulaiset ja ystävät olivat tuoneet muistotilaisuuuteen. Kukat saatiin sitten rauhassa asettaa uurnahaudan viereen kun uurna oli laskettu. Ja koska kukat olkivat olleet säilössä viileässä kylmähuoneessa, ne olivat lähes tuoreen veroisia, tai ainakin erittäin hyväkuntoisia.
olivat aika etäisen tutun enkä kuullut kukkien kohtalosta enää sen jälkeen, kun arkku ja kukat oli siunaamisen jälkeen nostettu autoon ja viety krematorioon.
mutta jos hautajaisissa sataa ja loota vettyy ja lapsenlapsenlapset järkyttyy kun mummonraato lojuu hautuumaan sorakäytävällä paperisessa paidassa perse vilkkuen.
Olen jo ilmaissut tahtoni kuoleman varalle omaisille. Tahdon tulla tuhkatuksi ja siihen mulle passaa hyvin tuollainen pahviloota. Tuhkat haluan tulla levitetyksi Japaniin. Ei saa nauraa...
Mulle Japani ollut aina jotenkin "kotoinen" maa. En osaa selittää. En ole koskaan siellä käynyt, mutta haluaisin kovasti. Mä oon selittäny asian itelleni niin, että olen varmaan elänyt aikaisemmassa elämässä Japanissa ja siksi tunnen jotain mystistä vetoa sinne...
Tosiaan, jollen muutoin pääse käymään Japanissa, haluan ainakin tuhkani levitettävän sinne.
Mut saa haudata pahviarkussa. Tuli tosiaankin nähtyä arkkujen hinnat kun lapsellemme etsimme arkkua. Oli joku ekomallikin mut se taisi olla vielä kalliimpi kuin ne perusmallit...
Lapsemmekin haudattiin sitten sairaalan pahvilaatikossa kun hautaustoimiston mokan takia tilaamamme puinen arkku oli liian pieni. Valkoinen laatikko, päällä pieni kukka-asetelma, oli vähintään yhtä nätti kuin puuarkkukin.
ajattelen varmaan että ikävää vieraille jos mätkähtäisin kesken matkan pohjan läpi :D .
Mutta kaipa ne osaa tehdä kesätvämpiäkin pahvisysteemejä, jotka kestäisi sadettakin sen ajan mitä matka haudan lepoon kestää. Mun tapauksessa ei siitäkään tarvitse huolehtia, kun haluan tulla tuhkatuksi. Läheisillä olisi kannettavana vain kevyt tuhka ja senkin voisi hyvin pakata pahviuurnaan.
Kukista tuhkauksen yhteydessä. Mun papan hautajaisissa arkku jäi kappeliin, mutta me läheiset vietiin kukat sukuhaudalle odottamaan uurmaa. Uurnan laskun yhteydessä äitini karsi huonoimmat kukat pois ja loput aseteltiin uudelleen haudalle.
kun tuhkaksi pistetään kumminkin, turhaa siinä hyvää puuta on poltella, pahvilaatikko sopii, tai joku pärekori.
Kyllä se paffi vähän vahvempaa on kuin banaanilaatikko.
Mut saa laittaa vaikka jätesäkkiin.
Totaallista tuhlausta puuarkku koska haluan polttohautauksen ja tuhkien sirotelun kumminkin. Lapset tapelkoot aikanaan miten haluaa.
Veljelleni kun arkkua olin valitsemassa, niin totesin, että tunteilla rahastetaan aika lailla... Suunnilleen näin, että paljonko arvostat vainajaa, paljonko laitat rahaa arkkuun.. Ne kalleimmat on jotain ihan järkkyä rahan haaskausta!