Jos arvioisit lapsesi ensimmäistä vuotta 1-10...

Vaikka 7. Pisteitä eniten huonosta nukkumisesta. Heräili usein ja päiväunetkin oli pikku pätkiä. Lisäksi söi välillä koko ajan ja oli 2 kk koliikki-itkua. Ensimmäisen vuoden lopulla alkoi allergiavaivat, jotka ei tosin olleet kamalan pahoja (vähän ihottumaa ja ripulia).

Nukkumisen kanssa oli koko vuoden vaikeuksia.

Söi hyvin.

Ei sairastanut.

Oppi varhain liikkumaan ja oli erittäin vilkas. (oppi mm. tulemaan pinnasängystä pois 10kk iässä)

Ei viihtynyt yksin hetkeäkään, tai jos oli hetken yksin, niin tuhoa syntyi :)

Ensialkuun oli 3 kuukauden koliikki, sen jälkeen ärtyinen, perustyytymätön, aina huutava, (yli)vilkas, koskaan paikallaan pysymätön, yöt huonosti nukkuva, huonosti syövä, huomiota aina vaativa, kärttyinen, putkeen sairasteleva, täysin "hullu" taapero.



Ja samaa "paskaa" jatkui 3 vuotta...Tehtiin mitä tahansa. Perheneuvolat yms. tuli tutuksi.



Mutta nyt hyväkäytöksinen, aurinkoinen, avulias, positiivisesti energinen, äärimmäisen fiksu, koulussa huippuhyvin pärjäävä, sosiaalisesti lahjakas, suosittu ja pidetty, yleisesti käytökseltään ihasteltu, ihanasti kotona tunteitaan osoittava ja avulias 8-vuotias...



Niin se elämä heittelee, ja lapset kasvavat ja elävät erilaisia vaiheita. Ei voi kun yrittää tehdä parhaansa joka vaiheessa, rakastaa lasta ehdoitta, olla onnellinen hyvistä ajoista ja yrittää kasvattaa tarkoituksenmukaisesti huonompina...



*teini-ikää odotellessa* =D

esikoinen vauvana-3 v= 8, koska itki kovalla äänellä, kiukkusi, purnasi, ei nukkunut, ei syönyt eikä juonut, juoksi ja huitoi, teki kaiken kielletyn ja vielä enemmän, ei viihtynyt missään eikä milloinkaan, tuli kaikesta levottomaksi, kaiken tuli olla just eikä melkein, nyt 6 vuotiaanaaivan ihana, huumorintajuinen, huolehtivainen, hoksaavainen ja täsmällinen eskarilainen, kuin kokonaan toinen ihminen. Välillä olen aika ihmeissäni.

kakkonen vauvana 1=rauhallinen, tyytyväinen kölliäinen, söi ja joi ja nukkui ja imi rintaa, vieläkin 5 vuotiaana aikalailla samanoloinen, mutta ehkä kuitenkin haasteellisempi vähän ehkä 3

kolmonen vauvana 1, nyt neljävuotiaana on haasteellisempi sankari, vautia ja vaaralallisia tilanteita riittää

kuopus vauvana 1, nyt kaksi vuotiaana menee ja huseeraa että siksi paljon haastteellisempi kuin vauvana, mutta muuten vastaanottavainen ja kiltti.

Vauva oli helppo, mutta ensikertalaisena perfektionistina yritin liikaa tehdä justiinsa eikä melkein. Toinen lapsi 9.

Esikoinen = 2

Keskimmäinen = 3

Kuopus = 3



Helppoja siis kaikki. Kakkoselle tulee 3 siitä, että kävelee unissaan ja herättelee vieläkin meitä sillä. Kuopukselle tulee 3 luonteestaan.

- Nukkui vain pätkissä, kaikki nukahtamiset meni huutamisen kautta. Nukkuminen oli suurin vaikeus ylipäätään, lapsi oli (on edelleen) sellainen levoton luonne, ettei millään malta rauhoittua.

- Toisena viihdytettävyys, lapsi vaati (vaati edelleen) koko ajan seuraa. Ei koskaan leikkinyt millään yksin (eikä leiki vieläkään, vaan haluaa aina olla siellä missä muutkin). Tämän positiivinen kääntöpuoli on sosiaalisuus, nyt kun lapsi on 3v, hän osallistuu kaikkeen meidän kanssa, eikä tämä ole enää niinkään ongelma. Mutta ensimmäisen ikävuoden aikana oli hankalaa, kun ei saanut mitään tehtyä ilman jalassaroikkujaa.

- Kolmas vaikeus oli autoilu, jota lapsi vihasi - huusi aina kaikki matkat kurkku suorana.

- Positiivista: seurallisuus ja sosiaalisuus, ei vierastanut koskaan ketään. Fiksu lapsi, huomaa ja hoksaa helposti asioita. Aktiivinen, ei mikään nurkassa jurottaja. On pienestä pitäen ollut "persoona", sellainen lapsi, joka huomataan (positiivisessa mielessä).



Toinen 3

- Ainoa vaikeus on hitaastilämpiävyys ja "anteeksiantamattomuus". Jos kuopukselle tulee paha mieli, sitä on vaikea lepyttää. Lahjonta ei toimi, eikä harhautuskaan saa lasta unohtamaan pahan mielen aiheuttajaa. Uusissa paikoissa ja uusien ihmisten kanssa kestää aika kauan, ennen kuin kuopus suostuu tekemään tuttavuutta.

- Positiivista sen sijaan: on nukkunut aina hyvin ja menee mielellään nukkumaan, kun on väsynyt (vs. esikoinen, joka vain häärää entistä enemmän, mitä väsyneempi on). Syö hyvin. Tyytyväinen lapsi, ei turhista huuda. Viihtyy hyvin jonkin aikaa itsekseenkin, olen jopa saanut käydä vessassa yksin.

Välillä ihmettelin, kuinka vähällä unella vauva voi tulla toimeen. Ei siis nukkunut yöllä eikä päivällä. Jatkuvaa heräilyä jatkui 2½ vuotta, sen jälkeen alkoi elämä voittaa koko perheellä.



Lisäksi allergiaoireiden syyn metsästys toi oman haasteensa ensimmäisen vuoden elämään. Iho oli rikki koko ajan, mutta mikään ruoka-aine ei tuntunut aiheuttavan oireita. Lopulta syyllinen löytyikin muualta kuin ruoka-aineista.



Nykyisin poika on 7-vuotias fiksu ja ajatteleva koululainen, jolla on vahvat mielipiteet ja ne hän tuo selkeästi esiin. Allergia hankaloittaa elämää edelleen, mutta ei silti hidasta yhtään pojan menoa.

Aina nukkunut ja syönyt hyvin, ei ole valvottanut lainkaan. Luonteeltaan oikea päivänsäde, aina iloinen ja kitisee erittäin harvoin. Ollut tosi terveenä eikä allergioita ole. Todella rauhallinen ja tyytyväinen tapaus. Äidille on jäänyt aikaa vaikka mihin omiin touhuihin ja harrastuksiin, ja lapsen kanssa on ollut helppo liikkua missä vaan. On vielä tavattoman vieraskorea, eli jos hoitajana muu kuin omat vanhemmat niin lapsi on pelkkää hymyä.

Esikoinen: 10 todella vaikeat allergiat, nukkui parhaimmillaanki vain 2,5t kerrallaan, koliikki-itkua, kehityksen viivästymää, jatkuvaa kasvukontrollissa hyppäämistä



Toinen: 5 kaikinpuolin keskivertovauva, alkoi nukkua läpi yön 6-7kk iässä, imetys sujui, mutta mahakipuja itki ekat 4kk jne.



Kolmas: 2 todella aurinkoinen, tyytyväinen vauva. Ei vierastanut ketään, ei sairastellut. Ainoa vaikeus oli 3-5kk iässä jatkuva yötissittely, kun kiinteät ei kelvannu ja nälkä oli



Neljäs on nyt 2kk ikäinen ja tämän helpompaa ei voi ollakaan! Laitokselta asti nukkunut 12t yössä, yhdellä syötöllä. Nyt2 yötä mennyt täysin heräämättä klo 21-8. Hymyilee päivät, viihtyy niin sylissä kuin lattialla, imetys sujunut ilman ensimmäistäkään ongelmaa. Vauva on itkenyt tasan kerran, syntyessään :o)

Esikoinen 8: koliikki itkua joka päivä klo 17-23 kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen varsin hankalat ruoka-aineallergiat. Nyt lapsi on 7 v ja saa ainakin kolmosen, niin helpoksi on elämä hänen kanssaan muuttunut.



Kakkonen 2: ihanan helppo vauva, söi hyvin, lopetti yösyönnit tosi nopeasti, hereillâ ollessa naureskeli ja viihtyi yksikseenkin jokusen aikaa. Nyt hän on 3 v ja saa kiukku-kuutosen! On sen verran paha uhma menossa.